Kolmen kirjan haaste

Vihdoin paluu sivistyksen pariin! Olen siis viimeisen viikon ajan ollut lomailemassa kotikonnuilla, ja aivan lomani alkajaisiksi hajotin kännykkäni... Ja koska nettiyhteys oli muutenkin aika huono, jätin somen suosiolla odottamaan kotiinpaluutani. Tämän lisäksi sain päälleni oikean kesäflunssan, joka onneksi alkaa (toivon mukaan) olla jo helpottamaan päin. Hetki siis varmaan menee koosteiden ja rästipostausten kanssa, kunhan tässä nyt jaksaa taas.

Nyt ajattelin kuitenkin ottaa asiakseni tämän aikalailla jo kaikkialla pyörineen kolmen kirjan haasteen, jonka sainkin peräti kolmesta osoitteesta, Katrilta (La petite lectrice-blogista), VJ:ltä (Mustemaailmani-blogista) ja Mannilta (Kirjakartano-blogista), kiitos siis teille! Tarkoituksena on siis listata kolme blogattua kirjaa jotka mieluiten lukisi uudelleen.

Olen pitänyt blogiani nyt puolisen vuotta, joten ihan hirveän montaa kirjaa täältä ei vielä löydy. Tehtävä on siis verrattain helppo kuin muilla kanssabloggareilla, joilla saattaa olla jo monien vuosien takainen blogihistoria. Luen kirjoja aika mielellään uudelleen, mutta olen huomannut että kirjat jotka olen lukenut monia kertoja ovat yleensä jokin sarja, kuten Potterit tai Runotytöt. Yksittäisiä kirjoja en ole pitkään aikaan lukenut uudelleen, kun tuntuu että muitakin lukemattomia kirjoja maailmasta löytyy eikä aika riitä kaikille uusintaluvuille. Tässä nyt kuitenkin ne kolme kirjaa, jotka luultavasti tulen lukemaan joskus uudelleen.

Stephen Chbosky: Elämäni seinäruusuna

Ah tämä kirja oli kyllä aikalailla rakkautta alusta lähtien. Haikean kaunis tarina kasvamisesta, itsensä tuntemisesta ja ystävistä. Charlie on päähenkilönä niin herkkä ja sympaattinen, tarina uskomattoman kaunis, tunnelmallinen ja koskettava. Kirjat, musiikki, yksittäiset pienet hetket, Sam ja Patrick... Mitäpä tästä muuta nyt enää sanoakaan. Ihana kirja, varmasti luen joskus uudelleen.

John Green: Paper Towns

Kolmas Greenini oli englanniksi todella hyvä, jokin kirjan tunnelmassa vain iski enkä malttanut laskea kirjaa alas. Kirjan syvällisyys jopa yllätti, mutta hyvällä tavalla. Pidän myös edelleen paljon Greenin tavasta kirjoittaa. Uusintaluku on joskus luultavasti vuorossa, mutta tällä kertaa ajattelin kokeilla suomennosta, Arvoitus nimeltä Margo, ja katsoa onko sama tunnelma säilynyt.

J. S. Meresmaa: Mifongin mahti

Oikeastaan tarkoitan koko sarjaa, mutta vain tästä olen blogannut. Sarjan neljäs osa, Mifongin kätkemä, ilmestyy nyt tänä syksynä, ja tahtoisin oikeastaan lukea nämä aiemmat osat ennen sitä. En pidä hatarista muistikuvista, haluan aina olla perillä kaikista mahdollisista yksityiskohdista. Sarja on ollut oikein hyvä tähän asti, mennyt sellaisia reittejä mitä en todellakaan osannut aavistaa, yllättänyt, jopa järkyttänytkin. En osaa ollenkaan odottaa mitä seuraava kirja tuo tullessaan, ja se tässä parasta onkin. Mahtava suomalainen fantasiasarja, jota suosittelen lämpimästi.

Koska tämä haaste on tainnut pyöriä jo melkeinpä kaikilla, en lähde yksitellen haastamaan tähän enää ketään. Mutta jos siellä vielä on joku joka ei ole haastetta itselleen saanut, haastan sinut!