Blogistanian äänet

On aika äänestää viime vuoden parhaita kirjoja! Huomenna tähän samaan aikaan julkistetaan sitten jo voittajat. En lukenut kovin montaa uutuutta viime vuonna(kaan), mutta onneksi ne jotka luin, olivat harvinaisen hyviä. Tällä kertaa äänestän Globaliassa ja Kuopuksessa. Tässä siis ääneni!

 

Blogistania Globalia

3 pistettä Elena Ferrante: Loistava ystäväni

2 pistettä Chigozie Obioma: Kalamiehet

1 piste John Williams: Butcher's Crossing

 

Blogistania Kuopus

3 pistettä Timo Parvela, Bjørn Sortland: Kepler62, kirja kolme: Matka

2 pistettä Maria Turtschaninoff: Naondel

Maria Turtschaninoff: Naondel

Maria Turtschaninoff
Naondel, Punaisen luostarin kronikoita
(Naondel. Krönikor från det Röda Klostret, 2016)
Tammi, 2016
Suom. Marja Kyrö
397 s.

Naondel kertoo pitkän aikavälin tarinan naisista, voimalähteistä, vallanhimosta, julmuudesta ja toivosta. Tarina alkaa Kabirasta, nuoresta ja viattomasta tytöstä, joka tekee elämänsä suurimman ja pitkälle kantavan virheen. Kabira on kylänsä lähteen Anjin suojelija, mutta ihastuneena nuoreen poikaan Iskaniin, hän näyttää tälle lähteen ja sen voiman. Tuon virheen takia Kabirasta tulee manipuloivan, julman ja kieron Iskanin, visiirin pojan, ensimmäinen vaimo. Iskan on kuitenkin hyvin vallanhimoinen, eikä hänelle riitä vai yksi voimalähde tai pelkkä yksi vaimo, vaan valloittaa aikojen saatossa monia muita voimalähteitä ja ottaa uusia jalkavaimoja, jotka kaikki kertovat oman tarinansa Kabiran tarinan lisäksi. Kaikilla näillä tytöillä ja naisilla on jonkinlainen menneisyys ja syy, jonka takia he ovat nyt Iskanin vallan alla. Kaikilla näillä naisilla on myös jonkinlainen voima sisällään.

Naondel on hurja kirja. Se alkaa viattomasti nuorten ihastumisella, heidän salaisilla tapaamisillaan lähteellä ja ylimystön kuvauksilla. Alussa kirja olikin mielestäni kuin Teemestarin kirjan ja juuri lukemani Belgravian sekoitus. On kirjassa myöhemminkin vielä mukana ylimystö, mutta vain näennäisesti ja taustalla. Paljon suuremmassa roolissa kirjassa on kuitenkin naisten väliset suhteet, heidän tahdonvoimansa, heidän menneisyytensä ja kaiken alla alati sykkivä voima. Lähteen voima, maan voima, kallon voima. Nämä voimat ovat kirjassa ehdottoman vahvana esillä, ja tuntuukin että koko kirja sykkii tietynlaista voimaa. Vaikea selittää sen enempää, tämä täytyy ehkä vain itse kokea.

Kirja ei ole suloinen, eikä siinä ole kyse ihastumisesta tai edes juurikaan rakkaudesta. Sen sijaan kirja on välillä todella julma ja raaka, suorastaan ahdistavan kamala. On lohdutonta lukea kirjaa alistetuista naisista, kun missään ei näy pakotietä eikä juurikaan valonpilkahduksia. Mutta silti, kaikesta tästä kamaluudesta huolimatta, taustalla on se jokin. Naisilla on silti vielä toivoa, heillä on ilonhetkiä, heillä on suunnitelmia. Heillä on toisensa. Heillä on voimaa. Päättäväisyys ja kärsivällisyys ovat kaikilla usein koetuksella, mutta lopulta ne myös palkitsevat.

Naondel on kirjoitettu taitavasti. Kaikki nuo kauheudet mitä kirjassa tapahtuu, voivat olla hyvinkin luotaantyöntäviä, mutta kun taustalla on koko ajan tieto ja toive paremmasta, koko kirjan ajan kantava maagisuus sekä upea, yksityiskohtainen ja todentuntuinen fantasiamaailma, kauheuksista tulee luettavia. Sitä tietää, että lopulta, kaiken tapahtuneen jälkeen, kaikki tulee olemaan hyvin, ainakin jollain tasolla.

Mielestäni oli kiehtovaa lukea eri naisten tarinoita menneisyydestä, vaikka alkuun tuntuikin hassulle tällainen näkökulmien ja aikatasojen välillä hyppiminen. Siihen kuitenkin tottui nopeasti, ja olinkin aina todella kiinnostunut lukemaan uudesta hahmosta kun sellainen kirjassa esiteltiin. Ainoastaan kerran kirjan aikana tuli pienen pieni notkahdus, eikä erään hahmon tarina kiinnostanut. Lopulta kuitenkin juuri tämä hahmo muodostui kaikista erikoisimmaksi ja jännimmäksi, ja se myös muutti koko tarinan kulun.

Naondelissa on koko kirjan ajan myös todella erikoinen tunnelma. Välillä toki lohduton ja pelottava, mutta suurimmaksi osaksi sellainen odottava ja hitaasti, mutta varmasti lämpeävä. Se sekä vetää puoleensa, mutta samalla tapahtumillaan työntää luotaan. Kirja eroaa Maresista aika tavalla, sillä Maresi on vielä selvästi luokiteltavissa nuortenkirjaksi. Tämä taitaa olla jo nuorten aikuisten kirja, mikä on ihan hyväkin, sillä sen verran raakoja juttuja kirjassa on. Vaan jos olet lukenut Maresin ja tykännyt, kyllä suosittelisin tätäkin. Tulee hieman lisää näkemystä siihen, miksi Punainen luostari on ylipäätään rakennettu ja miten.

Kaiken kaikkiaan pidin kirjasta hurjasti. Alkuun mietin, miten tämä voi peitota niin ihanan ja suloisen Maresin, mutta ei tämä kyllä paljoa huonommaksi jäänyt, vaikka olikin hyvin erilainen. 

Muualla: Ullan luetut kirjat, Luetaanko tämä?, Sekaisin kirjoista, Paljon melua kirjoista

Arvosana: Neljä kissanpentua

Tämän postauksen myötä blogini sai myös hieman uutta ilmettä uuden vuoden kunniaksi. Edellisen teeman värimaailma alkoi olla jo aika kyllästyttävä, ja halusin tilalle jotain kirkasta ja yksinkertaista.

Vuoden 2017 suunnitelmia

Helmet-lukuhaaste

Lähdin vuonna 2015 mukaan Goodreadsin lukuhaasteeseen, joka on hyvin samanlainen Helmet-haasteen kanssa. Viime vuonna jätin sitten kokonaan tällaisen näin ison haasteen pois, sillä uuden haasteen aloittaminen heti edellisen päätyttyä tuntui aika raskaalta. Vuoden tauon jälkeen alkoikin taas tuntua sille, että joku tämmöinen olisi mukava lisä lukemiselle, joten ajattelin lähteä monen muun mukana kokeilemaan tämän vuoden Helmet-lukuhaastetta. Haaste näyttääkin hauskalta ja mukavan löyhältä. Tuskin kovin montaa kohtaa tarvitsee pohtimalla pohtia. Teen haasteesta oman välilehden, jonne kirjaan ylös lukemani kirjat ja linkkailen postauksiin, jos sellainen on. Eiköhän tästä tule ihan hauskaa!

Tässä vielä kaikki 50 kohtaa, ja täältä pääsee itse Helmetin sivulle. Joihinkin minulla onkin jo kirja mielessä, samoin kuin tällä hetkellä kesken oleville kirjoille kohta katsottuna valmiiksi.


 
1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
3. Suomalainen klassikkokirja
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
6. Kirjassa on monta kertojaa
7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja
8. Suomen historiasta kertova kirja
9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja
12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja
13. Kirja "kertoo sinusta"
14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
19. Yhdenpäivänromaani
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
21. Sankaritarina
22. Kuvitettu kirja
23. Käännöskirja
24. Kirjassa selvitetään rikos
25. Kirja, jossa kukaan ei kuole
26. Sukutarina
27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja
28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia
30. Kirjan nimessä on tunne
31. Fantasiakirja
32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta
33. Kirja kertoo Intiasta
34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt
35. Kirjan nimessä on erisnimi
36. Elämäkerta tai muistelmateos
37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta
38. Kirjassa mennään naimisiin
39. Ikääntymisestä kertova kirja
40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä
41. Kirjan kannessa on eläin
42. Esikoisteos
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään
44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja
46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit
48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän
49. Vuoden 2017 uutuuskirja
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Novellihaaste

Toinen haaste, joka on tälläkin hetkellä kesken ja johon minulla on kova aikomus osallistua, on Reader, why did I marry him? -blogin novellihaaste. Tämä haaste alkoi jo marraskuussa ja kestää 7.5.2017 asti. Tuolla on muuten samalla hauska arvuuttelu luettujen novellien yhteismäärästä, ja lähimmäs oikein arvannut saa pienen palkinnon. Minäkin koitan saada edes muutaman novellin luettua tämän haasteen innoittamana. Muutama novellikokoelma odottaa omassakin hyllyssä, ja yksi tämän vuoden uutuus meni jo kirjastosta varaukseen. Osaako joku arvata mikä? Yllätin aivan itsenikin tässä.

Juuri muita haasteita en ainakaan vielä ole ottamassa vastaan, mutta katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan. Joskus mielenkiintoisiin haasteisiin ei vaan voi olla osallistumatta. 

En myöskään taida tehdä ihan kauheasti ainakaan konkreettisia suunnitelmia tai lupauksia alkaneelle vuodelle. Viime vuonna tavoitteenani oli lukea enemmän oman hyllyn kirjoja, jättää huonoja kirjoja enemmän kesken, jättää kaikki turha stressaaminen pois sekä bloggaamisesta että haasteista, sekä olla hieman armollisempi arvosanojen kanssa. Tuntuu, että suoriuduin näistä omista tavoitteistani aika hyvin, paitsi tuosta ensimmäisestä. Oman hyllyn kirjoja luin, mutta hyvin vähän ja onhan sinne tullut luettavaa jo lisääkin. 

Joten jos joku tavoite on tälle vuodelle, niin tuo sama vanha, joka taitaa olla aika monella muullakin bloggaajalla: lukea lisää oman hyllyn kirjoja. Muiden kohtien kanssa suoriuduin jo ihan hyvin viimeksi, ja ne oikeastaan tulevatkin jo vähän itsestään että niitä en viitsi tänä vuonna edes nimetä. Kunhan lukeminen ja bloggaaminen maistuu, ei stressaa liikaa mistään ja antaa mennä vaan. Eiköhän se siitä.

Onko teillä muilla jonkinlaisia suunnitelmia, haasteita tai lupauksia tälle vuodelle, vai menettekö vain fiiliksen mukaan?

Vuosi 2016 paketissa, Osa 2: Tilastoja ja synttärit

Vuosi 2016 oli ehkä jokseenkin vaikea ja masentava vuosi, mutta minulle myös aivan uudenlainen ja hieno. Aloitin yliopistotaipaleeni, joka kohta jo jatkuukin, ja se on ollut ehdottomasti oma vuoden kohokohtani. Siihenkin on toki kuulunut hiusten repimistä ja turhautumista, mutta myös paljon iloa ja hyviä hetkiä.

Kirjavuoteni taas ei ollut ihan niin hieno mitä edellinen vuosi. Tämä on aikalailla suorassa syy-yhteydessä alkaneisiin opintoihin, sillä aikaa ei yksinkertaisesti ollut enää lukea läheskään niin paljon kuin ennen. Kirjat toimivat kuitenkin hyvänä tasapainottajana opinnoille, eli kokonaan ilman kirjojakaan en syksyäni viettänyt.

Luin vuoden aikana 59 kirjaa, eli jäin Goodreadsin tavoitteestani yhden kirjan päähän. Sivuja kertyi vuoden aikana 16 966, eli yllättäen aika samoissa lukemissa kuin edellisenä vuonna, vaikka kirjoja tulikin luettua huomattavasti vähemmän. 

Kotimaisia kirjoja tuli luettua tänä vuonna vain 13 kappaletta, mikä on aika pieni määrä. Ensi vuonna voisikin tehdä ihan hyvää ainakin yrittää lukea kotimaista kirjallisuutta enemmän.

Sarjakuvia luin jälleen suuren määrän, 26 kappaletta, joista 5 oli kotimaisia. Englanniksi luin 14 kirjaa, joista peräti 13 oli sarjakuvia.

Naisten kirjoittamia kirjoja luin tänä vuonna 17 kappaletta, miesten 41. Tässä suhteessa vaakakupit olivat vielä edellisenä vuonna lähes tasan, mutta nyt selvästi toisella puolella. Tiettyjen miesten kirjoittamien sarjakuvien (The Walking Dead ja Fables -sarjat) suuri määrä vaikutti tähän paljon. Ferranten kirjaa en laskenut kumpaankaan, kirjailijan sukupuolta kun ei tiedetä (vaikka aiemmin taisinkin laskea sen naiskirjailijoihin).

Kirjastonkirjoja luin tänä vuonna 38. Omasta hyllystä luin 15 kirjaa, ja arvostelukappaleita oli 6.

Novellikokoelmia tuli luettua kaksi kappaletta, runokokoelmia ja tietokirjallisuutta molempia yhden kirjan verran. Näissäkin olisi kaikissa selvästi parantamisen varaa.

Jos aiempana vuonna luin e-kirjoja jopa 11 kappaletta, tänä vuonna määrä jäi yhteen ainoaan sarjakuvaan. Äänikirjojen määrä taas jäi pyöreään nollaan. Äänikirjoja haluaisinkin kuunnella ehdottomasti tulevaisuudessa enemmän. Jos teillä on tiedossa joku hyvä ja kätevä paikka tai sovellus mitä käytätte, niin otan vinkkejä vastaan! Nyt on tullut niin paljon uusia, samantapaisia sovelluksia vastaan, etten tiedä mitä niistä lähteä kokeilemaan.

Vuonna 2016 ostin yhteensä 30 kirjaa. Ei mielestäni huono määrä, ja myös vähemmän mitä edellisvuonna. Lisäksi sain lahjaksi 3 kirjaa, arvontavoittona 2 kirjaa, sekä jo aiemmin mainitut 6 arvostelukappaletta.

Goodreadsista on aina helppo tarkastaa lukemilleen kirjoille antamat tähtimäärät. Viime vuoden tavoitteenani oli, että olisin armollisempi kirjoille, eli löyhtentäisin hieman arvosteluperiaatteitani. Viisi tähteä oli nimittäin aika harvinainen näky, ja monet upeatkin kirjat putosivat siihen suureen neljän tähden porukkaan. Ja tässä tavoitteessani olen onnistunut, nimittäin jopa 17 kirjaa sai täydet pisteet.

Kahden tähden kirjoja luin 3 kappaletta, kolmen tähden kirjoja 8. Kaikki loput 31 kirjaa saivat siis neljä tähteä. Yhtä tähteä en ole vieläkään antanut yhdellekään kirjalle, saa nähdä tuleeko sitä päivää edes koskaan.

Tämän vuosikatsauksen myötä blogini täyttää samalla kaksi vuotta! Aika täällä tuntuu kieltämättä paljon pidemmälle, enkä itseasiassa enää edes muistanut blogini aloituspäivää, vaan se piti tarkistaa ensimmäisestä postauksesta. Päivä on muuten 11.1., eli vasta keskiviikkona on oikea juhlapäivä. Kaksi vuotta on mennyt vauhdilla, mutta nauttien. Tämähän on paras harrastus ikinä! En vaihtaisi tätä millään pois, niin suuri osa tästä on tullut ihan jokapäiväistä elämää. Kiitos siis kaikille seuraajille ja kommentoijille, kuin myös kanssabloggaajille. Suon teille kaikille paljon lämpimiä ajatuksia!

Jatketaan vielä ihan vähän tilastojen merkeissä, mutta hypätään tällä kertaa konkreettisista kirjoista blogin maailmaan. Ensimmäisenä blogivuotena postasin 94 kertaa blogiin, tämän toisen vuoden aikana 65 kertaa. Määrä on selvästi vähentynyt, mutta vain kiireiden takia. Kiinnostus ei ole kadonnut mihinkään. Näistä postauksista 34 oli kirja-arvosteluita.

Mielestäni on hauskaa, että myös tälläkin kertaa, aktiivisin kuukausi on helmikuu (10 postausta) ja hiljaisin kuukausi marraskuu (2 postausta). Viereinen palkki toki näyttää tammikuulle enemmän postauksia, mutta kun tämä minun vuosipäiväni on niin hassussa paikkaa, että muutama postaus tammikuulta menee edellisen blogivuoden piikkiin. Hieman hankalaa, tiedän, mutta olkoot. Päivämääristä pidetään kiinni.

Koko blogiaikani suosituin postaus on viime vuoden Viikon mittainen lukumaraton. Muutkin lukumaraton-nimellä varustetut postaukset ovat olleet suhteellisen suosittuja. Enkä toisaalta ihmettele, ovathan ne minunkin mielestäni aina mieluista luettavaa. Viime vuonna maratoonasin kolme kertaa. Aloitin vuoden tuolla viikon mittaisella maratonilla, jonka jälkeen olikin jo pian vuorossa ystävänpäivän lukumaraton. Seuraava lukumaraton oli blogistanian kesälukumaraton heinäkuussa. Loppuvuonna teki kovasti mieli lähteä jälleen maratoonaamaan, mutta aikaa ei vain ollut.

Mutta että sellainen kirjavuosi ja toinen blogivuosi siis takana! Toivottavasti jatko on yhtä mukavia hetkiä täynnä kuin tähänkin asti.

Vuosi 2016 paketissa, Osa 1: Parhaat kirjat

Taas on se aika, kun ihmiset ympäri blogimaailmaa valitsevat viime vuonna lukemiensa kirjojen joukosta ne parhaimmat. Niin myös minä aion jälleen tehdä. Vuoden 2015 parhaat kirjat löytyvät tuon vuoden koostepostauksen yhteydestä täältä. Ja tuo onkin mielenkiintoinen listaus, sillä kauas ei mene tälläkään kertaa vuoden parhaimman kirjan paikka, sen verran voin jo nyt paljastaa. Eikä se varmaan mikään yllätys olekaan.

Listaan tänäkin vuonna sarjakuvat erikseen, niitä kun tulee luettua aina aikamoinen määrä. Menen myös samalla vanhalla, hyväksi havaitulla tekniikalla, eli molemmista listoista löytyy vuoden viisi parasta. Johonkin on aina vedettävä raja, valitettavasti. Sarjakuvien osalta listaus oli itseasiassa todella helppo tänä vuonna, mutta kirjojen osalta karsintaa oli tehtävä runsaalla kädellä. Ja valinta oli vaikea, todella vaikea. Monta todella hyvää jäi listan ulkopuolelle, jopa sellaisia, joista ajattelin aikanaan että ehdottomasti listalle pääsevät.

Top 5 kirjat

5. John Williams: Stoner

Stoner ei ehkä enää selittelyjä kaipaa, olihan se muun muassa Blogistanian Globaliankin voittanut kirja. Harmi kyllä muistikuvat tästä alkavat olla jo aika sumeat, mutta koen, että se kuuluu tälle listalle, niin suuren vaikutuksen se vuosi sitten teki. Tämän voisi ehdottomasti joskus lukea uusiksi.

4. Emmi Itäranta: Teemestarin kirja

Tässä on yksi viime vuoden häpeäpilkuistani. Luin vihdoin aivan ihanan ja kauniin Teemestarin kirjan, mutten koskaan blogannut siitä. Saa nähdä saisinko jossain vaiheessa vielä aikaiseksi rustailla jotain, sillä näin hienon kirjan sitä ehdottomasti haluaisi tuoda esiin blogissa. Ehkä lukaisen tämän pikaisesti uusiksi ja kirjoittelen sitten?

3. Naomi Novik: Uprooted

Yksi ehdottomia kirjarakkauksiani viime vuonna. En muista milloin viimeksi olin lukenut fantasiaa, ja tämän pariin kannattikin ehdottomasti heittäytyä. Suosittelen kovasti, aivan ihana ja taianomainen kirja.

2. Andy Weir: Yksin Marsissa

Voi Andy Weir minkä teit. Tämän kirjan parissa minulle tuli varmaan viimeksi sellainen olo kansien sulkeuduttua, että joko sen voi lukea uudelleen. Niin hauska ja nerokas, jännittävä ja upea. Scifiä parhaimmillaan, eikä edes mitenkään vaikeaselkoisesti. Lukekaa ja ällistykää! Leffakin oli ihan hyvä.

 

1. Susan Fletcher: Tummanhopeinen meri

Ja niin, tämä ei varmaan ollut juurikaan yllätys. Edellisen kerran voiton vei Fletcherin Noidan rippi, eikä Tummanhopeinen meri juurikaan kalpene sen vierellä. Itseasiassa, en osaa edes sanoa kummasta pidin enemmän. Tämä oli vain niin suurta rakkautta koko kirjan läpi että huh. Niin kaunis ja tunnelmallinen, taisin lukea melkein yhdeltä istumalta koko kirjan. Ehdottomasti jo lempikirjailijoitani. Vahva suositus!

Top 5 sarjakuvat

5. Brian K. Vaughan: Saga, Volume 5

Tämä ei itseasiassa saanut minulta täysiä pisteitä, mutta oli silti niin hieno jälleen kerran, että täytyyhän sen päästä listalle. Sagoista en ole koskaan blogannut, mutta en tiedä pitäisikö kokeilla uusimman osan kanssa jahka sen luen?

4. Janne Kukkonen: Voro

Aivan ihastuttava, kotimainen sarjakuva pienestä Liljasta! Tätä voi suositella sellaisillekin, jotka eivät sarjakuvia paljon lue, piirustustyyli on helposti lähestyttävä ja tarina vie mukanaan.

3. Bill Willingham: Fables, Vol. 5: The Mean Seasons

Myös toinen osa Fablesia sai minulta tällä kertaa täydet tähtipisteet, mutta muistan paremmin tämän viidennen osan. Vuodenaikojen mukaan etenevä tarina oli hyvä ja yllätyksellinen, ihan parhaimmistoa tähän asti lukemastani sarjasta.

2. JP Ahonen: Villimpi Pohjola: Lapsus

Lapsuksesta muistan, etten tainnut löytää siitä yhtään mitään vikaa. Se oli juuri tuollaisenaan täydellinen, ihana ja hauska, juuri sitä mitä kaipaan jo tutuksi käyneeltä Villimpi Pohjola -sarjalta.

 
1. Noelle Stevenson: Nimona

Nimona oli ihana sarjakuva. Sivumäärältään pitkä fantasiatarina, mutta kuvitukseltaan sen verran yksinkertainen, ettei lukemisessa lopulta mene kauan. Tarina on hauska ja eeppinen, lopulta aika dramaattinenkin. Hahmot ovat mahtavia ja juoni vie mukanaan. Suuret suositukset!

Sellaiset vuoden suosikit tällä kertaa, onko listoilla kenties teidän omia suosikkeja? 

Joulukuu

Joulu tuli ja meni, huoh. Niinhän se aina tekee, mutta aina sen unohtaa kuinka nopeasti se vilahtaakaan ohi.

Joulukuu oli koulun puolesta osin todella stressaavaa, mutta osin myös hyvin vapaata ja helppoa. Puolessa välissä kuuta kävin Helsingissä katsastamassa Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas -baletin, josta pidin kovasti, vaikka pidänkin ehkä enemmän oopperasta. Joulukin tuli aika rauhallisissa merkeissä loman vietossa, ja uuden vuoden vaihtumista tarkkailtiinkin sitten jo kotoa käsin kissojen kanssa. Mukava kuukausi takana, varsinkin kun sitä luntakin saatiin muutamaan otteeseen ihan joulunkin aikaan.

Joulukuussa luin kolme kirjaa. Kaksi niistä oli ollut kesken jo kuukausia, joten oli kiva saada ne molemmat vihdoin päätökseen ja aloittaa uusi vuosi ihan puhtaalta pöydältä (kuvainnollisesti, oikeasti yöpöytä pursuaa kirjoja). 

Luetut:

Julian Fellowes: Belgravia (477 s.)

Maria Turtschaninoff: Naondel (397 s.)

Jessica Fellowes: Downton Abbey - Muistojen aika (319 s.)

Sivuja yhteensä: 1193

Belgravian aloitin jo elokuun puolella, mutta jäi mielenkiinnottoman alun jälkeen pitkäksi aikaa kesken. Kirja oli kuitenkin lopulta oikein viihdyttävä, vaikkei mitään mullistavaa tarjonnutkaan.

Naondelin sen sijaan olin jo menossa palauttamaan kirjastoon kun palautuspäivä läheni, eikä kirja sillä hetkellä kiinnostanut. Otin sen kuitenkin mukaan jollekin reissulle, ja kirja veikin alusta lähtien niin mukanaan että se olikin pakko lukea loppuun, ja lähti joulun viettoonkin mukaan. Todella hieno ja tunnelmallinen kirja, vaikka poikkesikin Maresista aika tavalla.

Vaikkei Belgravia sinänsä tuonut minulle helpotusta Downton Abbey -ikävään, oli sarja kovasti mielessä kirjan lukemisen jälkeen. Jouluna siskon kanssa muutaman jakson katsottuani päätin tarttua viime jouluna lahjaksi saamaani Muistojen aika -kirjaan. Olin aloittanut sen joskus kesällä ja lueskellut pikkuhiljaa, mutta nyt päätin lukaista sen loppuun kerralla. Kirja on oikein kiva lisä sarjan katsoneille, oli ihanaa sukeltaa hieman syvemmälle sarjan kulisseihin. Eräs hauska yksityiskohta ainakin joka jäi mieleen, on että osa Downton Abbeyn Lontoon tapahtumista on muuten kuvattu Belgrave Squarella, eli Belgraviassa. En välttämättä tee kirjasta omaa postausta, mutta voin suositella kaikille sarjan faneille!

Sellainen joulukuu takana siis täällä. Yritän lähipäivinä tehdä vielä vuosikoosteen, jossa katsellaan sitten hieman enemmän viime vuotta. Ihanaa uutta vuotta kuitenkin jo kaikille!