Näytetään tekstit, joissa on tunniste haasteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haasteet. Näytä kaikki tekstit

23. huhtikuuta 2020

Book Scavenger Hunt

Katsoin Booktubesta BooksandLalan videon "Scavenger hunt to find my next read", ja inspiroiduin tästä hauskasta tavasta löytää itselle seuraava lukeminen, että päätin tehdä sen itsekin! Kirjastojen ollessa suljettuina täytyy tyytyä oman hyllyn kirjoihin, joka on toisaalta ihan hyväkin juttu, sillä ne usein jäävät lainojen takia taka-alalle. Tämä tosin tarkoittaa myös sitä, että kaikki nämä kirjat piti löytää omasta kotikirjastosta, eikä kaikki mennytkään ihan helposti. Käänsin kysymykset jotenkin sinne päin suomeksi, alkuperäiset löytää tuolta BooksandLalan videon kuvauksesta! Sitten vain annoin palaa, tosin tämä on nyt videon sijaan vain tekstin ja kuvien muodossa.

Ensimmäinen kohta oli etsiä omasta hyllystä lempikirjasi, katsoa sen kiitokset-osio, ja valita ensimmäinen nimi, jonka siellä näät. Etsi sitten hyllystäsi samannimisen kirjailijan kirja. Kävin läpi muutamankin lempikirjan, mutta monessa ei ole koko kiitoksia. Vihdoin Da Vinci -koodin alussa oli kiitokset-osio, tosin sitten pitikin selata nimiä muutamakin eteenpäin, ennen kuin vihdoin kohdalle sattui nimi, joka löytyisi hyllystäkin, eli Michael! Nappasin siis seuraavaksi hyllystä Michael Cunninghamin kirjan Illan tullen.

Siispä siirryin toiseen kohtaan, jossa piti kyseisen kirjan kannesta napata jokin asia, ja etsiä se seuraavan kirjan nimestä. Illan tullen -kirjassa ei ole kannessa kuin yksi iso kukka, joten sitä ei tarvinnut sen enempää valita. Nopeasti tosin kävi ilmi, etten omista yhtään kirjaa jossa olisi nimenomaan "kukka" nimessä, mutta sitten löytyikin konkreettinen kukka, eli Chimamanda Ngozi Adichien kirja Purppuranpunainen hibiskus.

20200423_1520261

Kolmas kohta oli ottaa esiin kyseisestä kirjasta sivu 50 ja rivi 5, ja valita siltä riviltä jokin sana, joka ilmenisi jonkin kirjan nimessä. Päädyin riville, jonka lause alkoi: " "Kambili", isä sanoi. Hän hengitti raskaasti". Valitsin tästä sanan isä, ja se löytyikin helposti seuraavan kirjan nimestä, John Irving: Kaikki isäni hotellit.

Neljäs kohta oli etsiä samanvärisellä kannella varustettu kirja, jolle olet antanut 5 tähteä. Melko vaikea kohta, sillä Kaikki isäni hotellit on hyvin vaalea kirja jossa on vain karhu kannessa, enkä löytänyt juuri mitään vaaleakantisia kirjoja, saatika sellaisia joille olisin antanut 5 tähteä. Menin sitten melko helpolla vaihtoehdolla (joka ei kyllä näin jälkikäteen ajateltuna ollut edes lähin samanvärinen kansi, mutta oh well), eli Irvingin toisella kirjalla Garpin maailma.

Viides kohta oli etsiä kirja, jossa on saman verran sivuja kuin viimeksi valitsemassasi kirjassa. Garpin maailmassa on 560 sivua, ja olin aika varma, ettei tasan sen mittaista kirjaa hyllystäni löytyisi. Ja aika kauan sitä pitikin etsiä, mutta lopulta kuin ihmeen kaupalla, löytyi Erika Vikin kirja Nefrin tytär, jossa on tasan saman verran sivuja! Uskomatonta, olin jo tyytyä toiseen kirjaan, jossa oli n. 10 sivua vähemmän, ja no, kohta toivoin että olisin tyytynyt...

20200423_1521181

...Sillä kuudes kohta oli valita sattumanvaraisesti kyseisestä kirjasta sivu, ja ensimmäinen nimi joka siellä tulee vastaan, tulisi olla jälleen seuraavan kirjan kirjailijan nimi. Aika kauan sain selailla Nefrin tytärtä, fantasiakirjaa, jotta löytyisi edes joku melko normaali nimi, eikä sieltä lopulta sellaista suoraan löytynytkään. Valintani kävi lopulta päähenkilöön Aleiaan, joka on tarpeeksi lähellä nimeä Ali, eli valitsin seuraavaksi kirjaksi Ali Smithin kirjan Oli kerran kello nolla. HUH mikä homma.

Seitsemäs kohta oli löytää kirja, jonka nimessä on yhtä monta kirjainta kuin juuri valitsemassasi kirjassa. Oli kerran kello nolla -kirjan nimessä on 19 kirjainta, joten ei muuta kuin selaamaan hyllyä ja laskemaan. Kovin montaa kirjaa ei tarvinnut ihme kyllä tavata, kun jo törmäsin Tove Janssonin muumikirjaan Vaarallinen juhannus, jossa on myös 19 kirjainta.

Kahdeksas kohta oli löytää samankaltainen kansi kuin valitsemassasi kirjassa. Jälleen hankala kohta, sillä nuo vanhemmat muumikirjat ovat kaikki hyvin samankaltaisia sinisen alareunan kanssa, enkä halunnut nyt sentään niin helpolla mennä että valitsisin toisen muumikirjan, joten jätin ikään kuin sen ja vihreän reunuksen pois laskuista, ja lähdin etsimään harmahtavaa kantta, jossa olisi hahmoja ja mahdollisesti joku pyöreä muoto. Ja ihme ja kumma sellainen löytyi! Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät käy yllättävän hyvin yhteen Vaarallisen juhannuksen kanssa, tai no siis, ainakin paremmin kuin muut hyllyni kirjat.

Yhdeksäs kohta olikin sitten se viimeinen ja jännittävin kohta, sillä tässä tarkoituksena oli jälleen kerran ottaa sattumanvaraisesti joku sivu auki viimeisimmästä kirjasta, tässä tapauksessa siis Harjukaupungin salakäytävistä, ja ensimmäinen sana jonka siellä näät, tulisi olla lopullisen valitsemasi kirjan nimessä, eli sen kirjan, jonka seuraavaksi sitten myös luet.

20200423_1521001

Muutama syvä hengenveto ja kirja auki. Ensimmäinen sana jonka nään, on tyttö. Muutaman sekunnin mietintä ja kirjahyllyn tarkastelu, pieni aavistus että sellainen ehkä löytyy. Ja juuri ennen kuin olin etsimässä uutta sanaa, se iski silmään. Koko Hubaran Ruskeat Tytöt!

Siinäpä siis minun seuraava lukemiseni odottaa nyt yöpöydällä vuoroaan. Olen oikeastaan aika tyytyväinen tähän tulokseen! Tietokirjat ovat muutenkin kiinnostaneet viime aikoina paljon, eikä Ruskeat Tytöt ole myöskään kovin pitkä, tiiliskiveä en olisi ehkä jaksanut nyt aloittaa.

Tätä oli ihan superhauska tehdä! Muutama hankala kohta ja rajallinen määrä kirjoja vaikeutti hieman asiaa, mutta sääntöjä voi onneksi venyttää niin paljon kuin tarve vaatii. Jaksaako joku muukin etsiä seuraavan lukemisen tällä tavalla hyllystään? Jos, niin kertokaa! 

Aurinkoista viikkoa kaikille ja hyvää kirjan ja ruusun päivää!

20200423_1523001

28. tammikuuta 2020

Vanhat ja uudet haasteet

Viime vuonna en ollut kovin aktiivinen täällä, mutta osallistuin silti kahteen eri haasteeseen vuoden 2019 aikana. Toinen jo aiemmin mainitsemani Helmet-lukuhaaste 2019, johon sain tosiaan puolet eli 25 kohtaa täytettyä. Vaikka luin vähemmän kuin vuonna 2018, sain silloinkin saman verran haasteeseen kirjoja, joten se meni ihan kivasti. Täyteenhän tuota ei näillä viime aikojen lukumäärillä saa, mutta sen suuremalla syyllä puolet on jo hyvin, kun ottaa huomioon, että sain siis lähes kaikki vuodessa lukemani kirjat haasteeseen mukaan.

Tänäkin vuonna aion tosiaan osallistua Helmet-lukuhaasteeseen, ja toivottavasti saan täytettyä ainakin puolet, mielellään enemmänkin haasteen kohdista. Tämä tosiaan vaatisi sitten tietenkin enemmän niitä luettuja kirjoja. Tämän vuoden Goodreadsin lukuhaasteeseen laitoin tavoitteeksi 40 kirjaa, jonka toivon saavuttavani ja ehkä jopa ylittäväni.

Helmet-haaste löytyy tuolta ylhäältä kohdasta Helmet-haaste 2020. Aiempina vuosina olen tehnyt Haasteet-välilehden, mutta en usko että tänä vuonna osallistun muihin haasteisiin, joten se olkoot siellä yksinään. Helmet-lukuhaasteen lisäksi aion kuitenkin lisätä tuonne samaan välilehteen Helmet-elokuvahaasteen, johon osallistumme tänä vuonna puolison kanssa.

Osallistuin myös toiseen haasteeseen viime vuonna, nähtävästi, sillä en tosiaan muistanut asiaa ollenkaan, ennen kuin satuin käymään tuolla 2019 Haasteet kohdassa...

Kyseessä oli siis Kirjasähkökäyrän Mai Laakson Kirjahyllyn aarteet -haaste, jossa tarkoituksena oli lukea oman hyllyn kirjoja mahdollisimman paljon. Itsehän tosiaan unohdin tämän haasteen aivan täysin, joten olikin ihan mielenkiintoista katsoa, kuinka monta kirjaa sitten luinkaan omasta hyllystäni viime vuonna. 

Ja tulos on aika säälittävä, nimittäin 4 kirjaa, ja näistä neljästä kirjasta kolme luin vuoden viimeisenä päivänä, jotta sain Goodreadsin haasteen täyteen, sivuja noissa on keskimäärin 30 per kirja. Tässä siis huima oman hyllyni luetut kirjat viime vuonna:

Tove Jansson: Taikurin hattu
Iiro Küttner & Ville Tietäväinen: Puiden tarinoita: Puuseppä
Iiro Küttner & Ville Tietäväinen: Puiden tarinoita: Ritari
Iiro Küttner & Ville Tietäväinen: Puiden tarinoita: Merenkulkija

Sen verran aion tehdä uuden vuoden lupauksia, että aion lukea omasta hyllystäni enemmän kirjoja, ja etenkin kaikki sarjakuvat, joita en ole vielä lukenut. Luin viime vuonna lähes suurimmaksi osaksi sarjakuvia, mutta en yhtäkään omasta hyllystäni. Ei siellä montaa lukematonta ole, mutta ne muutamat ovatkin istuneet siellä pahimmillaan jo vuosia. Tämä on siis yksi prioriteetti, mutta muutenkin noita oman hyllyn kirjoja olisi kiva saada luettua, kuten aina.

Eipä tällä kertaa sen ihmeempiä! Pian olisi tulossa vihdoin lisää kirjapostauksia ainakin yhden ison sarjakuvapostauksen muodossa.

20200111_1200311

2. tammikuuta 2019

Vuosi 2018 paketissa: tilastoja ja parhaat kirjat

Vuonna 2018 luin

♦ 34 kirjaa (vuonna 2017 luin 36 ja jätin kaksi kesken)
♦ 8 126 sivua, eli 239 sivua per kirja.

♦ Lyhin kirja minkä luin oli 40 sivuinen sarjakuva (Hilda ja kivipeikko), ja pisin kirja 475 sivuinen nuorten aikuisten romaani (Mifongin lunastama).

♦ 18 naisten kirjoittamaa ja 16 miesten (oletettavasti)

♦ 10 omasta hyllystä (2 äänikirjaa sovelluksen kautta laskettaneen tähän?)
♦ 2 arvostelukappaletta
♦ 22 kirjastosta

Tavoitteena oli yrittää lukea oman hyllyn kirjoja vielä enemmän mitä edellisenä vuonna, jolloin luin niitä 16, mutta mönkäänhän tuo nähtävästi meni ja kirjasto kutsui aika useasti.

♦ 2 äänikirjaa
♦ 0 e-kirjaa

♦ 19 sarjakuvaa
♦ 2 tarinakokoelmaa
♦ 0 novellikokoelmaa

♦ 13 omaelämäkerrallista/faktapohjaista tietokirjaa (non-fiction)
♦ 8 näistä oli sarjakuvia

♦ Englanniksi luin 11 kirjaa, joista 1 äänikirja ja loput 10 sarjakuvia.
♦ Kotimaisia kirjoja luin myös 11. 


Goodreadsin tilaston mukaan neljä kirjaa sai kolme tähteä ja vain yksi kirja sai kaksi tähteä. Peräti 12 kirjalle annoin täydet viisi tähteä, ja 17 kirjalle neljä tähteä. 

Edelliseen vuoteen verraten ero on aika suuri, sillä vaikka luin vain 2 kirjaa enemmän vuonna 2017, viiden tähden kirjoja oli noista vain 7, ja suurin osa neljän tähden. Nyt nuo menivät melkein tasan. Olin siis selvästi armollisempi kirjoille tänä vuonna, tosin nyt kun mietin taaksepäin, niin ehkä muutama noista viiden tähden kirjoista voisi kyllä tippua neljään tähteenkin, ja taas pari neljän tähden kirjoista voisi nousta viiteen tähteen.

Mitä tulee Goodreadsin lukuhaasteeseen, olin jälleen laittanut tavoitteeksi 50 kirjaa, mutta hiemanhan siitä sitten jäätiin jälleen. Helmet-haasteeseen sain tällä kertaa kohtia täytetyksi tasan puolet eli 25/50, mikä on aika hyvin näin vähällä lukemisella ja suurella sarjakuvien määrällä. En nyt listaile tähän mitkä kohdat tuli täytettyä ja millä kirjalla, ne kaikki näkee tuolta ylhäältä 2018 haasteista.

IMG_20190102_172453_264

Listaan vielä vuoden 2018 Top 3 kirjat ja sarjakuvat, mutten laita näitä mitenkään paremmuusjärjestykseen enää, kaikki listalle pääsevät olivat hienoja lukukokemuksia omalla tavallaan. Niistä, joista ei vielä ole postausta, on ainakin vielä tulossa sellainen.


Top 3 vuoden parhaat sarjakuvat:

Yksi ehdottomasti parhaista oli Mari Ahokoivun Oksi, joka oli niin visuaalisesti että tarinallisesti aivan ihana. Emmi Niemisen ja Johanna Vehkoon Vihan ja inhon internet oli koskettava ja informatiivinen paketti nätissä ulkoasussa. Denis-Pierre Filippin Mikki ja hukkunut meri oli visuaalisesti niin kaunis ja tarinallisestikin hauska ja mukaansatempaava, joten se ansaitsee olla top kolmosessa. 

Top 3 vuoden parhaat kirjat:

Ernest Clinen Armada vei mukanaan alusta saakka, ja oli jotenkin ihastuttava, jännittävä ja niin scifiä että rakastin sitä. Jessica Townsendin Nevermoor: Morriganin koetukset ei ihan alussa vakuuttanut, mutta imi maailmaan sekä tunnelmaan täysin mukaansa, enkä malta odottaa sarjan seuraavaa osaa. Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen oli mahtavasti kirjoitettu elämäkerta tuosta hiljaisesta jäämiehestä, jota fanitan suurella sydämellä.


Lähipäivinä olisi vielä tulossa pieni postaus tavoitteista ja niiden täyttymisistä ja ehkä siellä on muutama tavoite tällekin vuodelle!

1. helmikuuta 2017

Ota kolme valitse yksi -blogisarja

Tervetuloa seuraamaan uutta blogisarjaa!

Kaikkihan tietävät jo, että ne oman hyllyn monet lukemattomat kirjat tuppaavat myös jäämään lukemattomiksi pitkiksi, pitkiksi ajoiksi. Minullakin on edelleen tarkoituksena saada luetuksi oman hyllyn kirjoja mahdollisimman paljon, mutta aina toisinaan se tahtoo unohtua kiinnostavien uutuuksien takia. No, nyt käyn tämän ainaisen haasteen kimppuun uuden keinon turvin.

Kyseessä on siis eräänlainen haaste, jossa ystäväni käyvät läpi kirjahyllyäni ja valitsevat sieltä minulle kolme kirjaa. Näistä kolmesta vaihtoehdosta minä sitten valitsen seuraavan luettavan kirjan. Ja se sitten pitää lukea, tai ainakin antaa sille reilu mahdollisuus.

En tiedä vielä miten usein tulen tätä tekemään, eli mennään ainakin nyt alkuun fiiliksen ja oman aikataulun mukaan. Joskus kun saman kirjan lukemisessa voi mennä reilusti yli kuukausikin, niin en halua asettaa tälle vielä mitään rajoja.

Ensimmäinen valinta on nyt kuitenkin tehty ja vaihtoehtoina minulla oli nämä kolme kirjaa:
 
Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät
2014 Finlandia palkittu romaani, joka ei ole istunut hyllyssäni vielä ihan kauhean kauaa, mutta jota en jostain syystä ole halunnut alkaa lukemaan. Ehkä muka-vaikea aihe, palkinto ja eriävät mielipiteet ovat karkottaneet, ja kirjaan tarttuminen tuntuu pelottavalta.

Steven Hall: Haiteksti
Tämä on varmaan hyllyssäni pisimpään lojunut kirja, en edes kehtaa sanoa kuinka monta vuotta. Muistan ostaneeni sen alennuksesta viidellä eurolla, koska kansi oli hieno ja aihe jännittävän kuuloinen. Edelleen kirja kyllä kiinnostaa, mutta aika etäisesti.

Marianne Cedervall: Ajattelen sinua kuolemaasi saakka
Tästä kirjasta minulla ei itseasiassa ole mitään aavistusta, mistä olen tämän hankkinut. Varmaan jostain kirpparilta tai alennuksesta hyvään, pieneen hintaan. Kuulosti varmaan silloin hauskalta, mutta ei ole kuitenkaan niin paljoa kiinnostanut, että olisin sen tuolta hyllyn kätköistä poiminut.


Ja näistä kolmesta seuraavaksi luettavaksi valikoitui Haiteksti. Se on näistä kaikista eniten sellainen, jonka aihe todella kiinnostaa, ja uskoisin myös pitäväni tästä. Noista kahdesta muusta en ole vielä aivan varma, jälkimmäisen kohdalla taidan harkita jopa kiertoon laittamista. Sillä, jos se ei nyt kiinnosta yhtään, niin kiinnostaako muka jatkossakaan? Tuskin ei. 

Kehotan muitakin tarttumaan samantapaiseen haasteeseen, edes silloin tällöin! Oman hyllyn kirjoja katselee aivan eri silmällä, kun niitä käy läpi jonkun muun kanssa. Sieltä löytyy jos jonkinlaisia kirjoja, joita ei välttämättä ole tullut edes muistaneeksi. Samalla voi tehdä vaikka vähän sitä karsintaakin.

Seuraavan kolmikonkin olen itseasiassa jo saanut eteeni, mutta näytän ne ja valintani vasta myöhemmin, kun on niiden aika. Tämä kirja ainakin nyt ensin pois alta.

15. tammikuuta 2017

Vuoden 2017 suunnitelmia

Helmet-lukuhaaste

Lähdin vuonna 2015 mukaan Goodreadsin lukuhaasteeseen, joka on hyvin samanlainen Helmet-haasteen kanssa. Viime vuonna jätin sitten kokonaan tällaisen näin ison haasteen pois, sillä uuden haasteen aloittaminen heti edellisen päätyttyä tuntui aika raskaalta. Vuoden tauon jälkeen alkoikin taas tuntua sille, että joku tämmöinen olisi mukava lisä lukemiselle, joten ajattelin lähteä monen muun mukana kokeilemaan tämän vuoden Helmet-lukuhaastetta. Haaste näyttääkin hauskalta ja mukavan löyhältä. Tuskin kovin montaa kohtaa tarvitsee pohtimalla pohtia. Teen haasteesta oman välilehden, jonne kirjaan ylös lukemani kirjat ja linkkailen postauksiin, jos sellainen on. Eiköhän tästä tule ihan hauskaa!



Tässä vielä kaikki 50 kohtaa, ja täältä pääsee itse Helmetin sivulle. Joihinkin minulla onkin jo kirja mielessä, samoin kuin tällä hetkellä kesken oleville kirjoille kohta katsottuna valmiiksi.


 
1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
3. Suomalainen klassikkokirja
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
6. Kirjassa on monta kertojaa
7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja
8. Suomen historiasta kertova kirja
9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja
12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja
13. Kirja "kertoo sinusta"
14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
19. Yhdenpäivänromaani
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
21. Sankaritarina
22. Kuvitettu kirja
23. Käännöskirja
24. Kirjassa selvitetään rikos
25. Kirja, jossa kukaan ei kuole
26. Sukutarina
27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja
28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia
30. Kirjan nimessä on tunne
31. Fantasiakirja
32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta
33. Kirja kertoo Intiasta
34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt
35. Kirjan nimessä on erisnimi
36. Elämäkerta tai muistelmateos
37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta
38. Kirjassa mennään naimisiin
39. Ikääntymisestä kertova kirja
40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä
41. Kirjan kannessa on eläin
42. Esikoisteos
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään
44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja
46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit
48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän
49. Vuoden 2017 uutuuskirja
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja


Novellihaaste


Toinen haaste, joka on tälläkin hetkellä kesken ja johon minulla on kova aikomus osallistua, on Reader, why did I marry him? -blogin novellihaaste. Tämä haaste alkoi jo marraskuussa ja kestää 7.5.2017 asti. Tuolla on muuten samalla hauska arvuuttelu luettujen novellien yhteismäärästä, ja lähimmäs oikein arvannut saa pienen palkinnon. Minäkin koitan saada edes muutaman novellin luettua tämän haasteen innoittamana. Muutama novellikokoelma odottaa omassakin hyllyssä, ja yksi tämän vuoden uutuus meni jo kirjastosta varaukseen. Osaako joku arvata mikä? Yllätin aivan itsenikin tässä.


Juuri muita haasteita en ainakaan vielä ole ottamassa vastaan, mutta katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan. Joskus mielenkiintoisiin haasteisiin ei vaan voi olla osallistumatta. 

En myöskään taida tehdä ihan kauheasti ainakaan konkreettisia suunnitelmia tai lupauksia alkaneelle vuodelle. Viime vuonna tavoitteenani oli lukea enemmän oman hyllyn kirjoja, jättää huonoja kirjoja enemmän kesken, jättää kaikki turha stressaaminen pois sekä bloggaamisesta että haasteista, sekä olla hieman armollisempi arvosanojen kanssa. Tuntuu, että suoriuduin näistä omista tavoitteistani aika hyvin, paitsi tuosta ensimmäisestä. Oman hyllyn kirjoja luin, mutta hyvin vähän ja onhan sinne tullut luettavaa jo lisääkin. 

Joten jos joku tavoite on tälle vuodelle, niin tuo sama vanha, joka taitaa olla aika monella muullakin bloggaajalla: lukea lisää oman hyllyn kirjoja. Muiden kohtien kanssa suoriuduin jo ihan hyvin viimeksi, ja ne oikeastaan tulevatkin jo vähän itsestään että niitä en viitsi tänä vuonna edes nimetä. Kunhan lukeminen ja bloggaaminen maistuu, ei stressaa liikaa mistään ja antaa mennä vaan. Eiköhän se siitä.

Onko teillä muilla jonkinlaisia suunnitelmia, haasteita tai lupauksia tälle vuodelle, vai menettekö vain fiiliksen mukaan?

3. lokakuuta 2016

Seitsemännen taiteen tarinat -koonti

Niin on tullut Marika Oksan kehittämä Seitsemännen taiteen tarinat -haaste päätökseen. Suoritusaika oli siis 22.11.2015 - 5.10.2016. Haaste löytyy myös välilehdeltä, josta löytyy myös lisää infoa suoritustavasta. 


Haastetasoilla katsellaan Oscar-palkittuja elokuvia (haastepiste = luettu kirja tai katsottu elokuva):

Kaksi haastepistettä - Pallosalama (1965) - parhaat erikoistehosteet
Neljä haastepistettä - WALL-E (2008) - paras animaatioelokuva 
Kuusi haastepistettä - Fargo (1996) - paras naispääosa & alkuperäiskäsikirjoitus 
Kahdeksan haastepistettä - Pan's Labyrinth (2006) - paras  kuvaus, lavastus ja maskeeraus 
Kymmenen haastepistettä - Gravity (2013) - 7 Oscaria, mm. paras ohjaus
Kaksitoista haastepistettä - Tuulen viemää (1939) - 8 Oscaria, mm. paras elokuva
Kolmetoista haastepistettä - Taru sormusten herrasta - trilogia (2001 - 2003) - yhteensä 17 Oscaria, mm. jokainen sarjan elokuva voitti parhaiden erikoistehosteiden palkinnon

Itse suoritin haasteeseen kahdeksan kirjaa, eli Pan's Labyrinthin verran haastepisteitä. Epävirallinen tavoitteeni oli päästä ainakin Gravityyn saakka eli kymmeneen pisteeseen, mutta tällä kertaa se jäi saavuttamatta. Loppuajasta meinasi tulla jo kiire saada tuo kahdeksankin täyteen, sen verran yllättäen haasteen loppu tuli käsille. Vielähän tässä olisi pari päivää aikaa, mutta minun osaltani tämä päättyi nyt. EDIT: Huomasinpa juuri että olin jättänyt tammikuulta pari kirjaa kokonaan pois listalta, vaikka niistä on tehty elokuvat. Niinpä Kotiopettajattaren romaani ja Eläinten vallankumous nostavat haastepisteeni sittenkin kymmeneen! Hurraa siis, tavoite saavutettu!

Haasteeseen lukemani kirjat:


Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
- Kirjan pohjalta on tehty elokuva.
- Kirjassa puhutaan fiktiivisestä elokuvasta ja sen tekemisestä, kuin myös elokuvatähdistä.
George Orwell: Eläinten vallankumous
- Kirjan pohjalta on tehty elokuva.
- Kirjassa on pääosassa ensimmäiset elokuvat ja niiden tekeminen, kirjasta on myös tehty elokuva Hugo.
- Kirjan pohjalta on tehty elokuva, kirja + leffapostaus
- Kirjassa kuvataan elokuvaa.
- Kirjan pohjalta on tehty elokuva.
- Kirjan pohjalta on tehty elokuva. 
- Kirjasta on tehty elokuva Before I Go To Sleep.
- Kirjasta on suunnitteilla ja tekeillä elokuva, joten päätin omalla luvalla lisätä tämän listalle. Tästä on tulossa myös vielä postaus!


Elokuvista en juurikaan tullut kirjoittaneeksi, vaikka niistäkin olisi voinut postauksia tehdä. Jotenkin niistä kirjoittaminen on vielä vaan itselle sen verran outoa ja vierasta, ettei se tule edes mieleen elokuvaa katsoessa, ellei sitä ole tehty kirjan pohjalta, jonka olen lukenut (kuten Yksin Marsissa).

Mutta kiitos Marika Oksa kivasta haasteesta! Tämän voisi ottaa joskus uusiksikin, ja haastaa silloin itseä lukemaan hieman enemmän vaikkapa niitä elämäkertoja tai muistelmia ja tekemään enemmän leffapostauksia. Ja voisihan niitä muutenkin koittaa tehdä enemmän.

26. elokuuta 2016

Kulttuurinen epähaaste

Irene Kingiä, kahvia ja empatiaa-blogista heitti minua jo yli kuukausi takaperin tällaisella epähaasteella, jonka saa tehdä jos haluaa ja johon saa haastaa tai olla haastamatta ihmisiä mukaan. Sääntöjä ei ole! Minä ajattelin lähteä tähän mukaan kuitenkin hyvin samalla tavalla kuin itse Irenekin, eli kertomalla hieman viimeisimmistä kulttuurielämyksistä, tai lähinnä siis elokuvista, tv-sarjoista ja kirjoista. Olen myös huomannut viime aikoina että kuuntelen nykyään mieluummin kokonaista levyä, kuin soittolistaa. Niinpä listaan loppuun vielä pari viimeisintä levyä joita olen kuunnellut.


Kolme viimeisintä katsomaani elokuvaa:


John Wick (2014)
Poikaystäväni kävi katsomassa John Wickin teatterissa silloin kun se tuli, mutta itse en ollut tätä aiemmin nähnyt. Nytkin valinta osui kohdalle ihan vaan kun haluttiin jotain hyvää toimintaa, muttei jaksettu sittenkään katsoa Matrixia. Tässäkin on kuitenkin Keanu Reeves joten ajateltiin että mikä ettei. Ja leffa oli ihan hyvä, mitä nyt alussa hieman liian surullinen minulle, joka ei kestä sitä että eläimille käy jotain elokuvissa... Mutta joo, muuten ihan sellainen hieno toimintapläjäys, varmaan tulen joskus katsomaan ensi vuonna ilmestyvän jatko-osankin.


Star Trek (2009)
Tämäkin oli sellainen valinta, että no, tämä on pitänyt katsoa pitkään ja koska tämäkin löytyy Netflixistä. Alkuun hohhottelin aika paljon, ihan liian paljon kliseitä ja lähdin jo arvuuttelemaan että miten tässä käykään. Mutta elokuva yllättikin todella positiivisesti! Juoni oli kiinnostava, eikä yhtään niin kliseinen enää alun jälkeen. Tv-sarjaahan en ole koskaan katsonut, mutta sain tästä sellaisen käsityksen että tässä viittailtiin sarjan koukeroihin aika paljon ja että tämä meni tarkoituksella hieman eri tavalla kuin se. Paljon sellaista aikamatkustusta josta aina pidän, joissa saa aina miettiä ja pohtia päänsä puhki. Lisäksi elokuva oli visuaalisesti todella hieno. Tykkäsin aika paljon, ja nyt pitäisikin katsoa jatko-osa Star Trek Into Darkness ennen kuin voi katsoa uusimman, juuri ilmestyneen Star Trek Beyondin.


Ace Ventura - Luonto kutsuu (1995)
Ja sitten päästään tähän todelliseen helmeen. Meillähän ei minun lapsuudessani kotona ollut juurikaan tällaisia näyteltyjä elokuvia, lähinnä vain piirrettyjä. Ja niin ainoat näytellyt elokuvat VHS-muodossa olivat tämä, Jumanji ja Beethovenin toinen. Ja niitähän sitten katsottiinkin ihan puhki asti. Niinpä muistan tämänkin elokuvan varsin hyvin ulkoa, ja se onkin yksi lemppareitani, vaikkei mikään kovin laadukas ehkä olekaan. Nyt olin jo monta viikkoa halunnut pitkästä aikaa katsoa tämän, ja kappas kun se tulikin kirpparilla dvd-muodossa viime viikolla vastaan, oli vihdoin sen aika. Enkä osaa edes sanoa miten paljon nauroinkaan taas niille ulkoa muistettaville kohdille, ah. 


Kolme viimeisintä katsomaani tv-sarjaa:


Gilmore Girls (2000-2007) (katsominen vielä kesken)
Niin, tätä varmaan ei tarvitse paljoa selitellä. Kun sarja ilmestyi Netflixiin, oli vihdoin minunkin aikani aloittaa katsomaan tätä sarjaa. Ja voi juku että onkin ollut ihana, kertakaikkiaan. Olen tällä hetkellä kutoskauden lopussa, eli vielä viimeinen kausi edessä. Sarja on ollut aivan ihana, kaikkineen. Jossain nelos-vitoskauden aikana tuli pieni taantuminen, sarja ei ihan ollut niin kiinnostava silloin ja tuntui junnaavan ehkä paikoillaan. Mutta nyt mennään taas täysiä eteenpäin. Enkä malta muuten odottaa sarjan uusia jaksoja, ah.


Orange is the New Black (2013-)
Orangen ensimmäinen kausi ei minua kovin vakuuttanut, mutta sen jälkeen olen kyllä rakastunut sarjaan. Ihan mahtavia hahmoja, todella hulluja, hauskoja ja järkyttäviä käänteitä, todella hienoa näyttelemistä. Ja tämä uusin kausi, siis huh mikä lopetus, olipa aikamoista vuoristorataa. Todella huomattavasti synkempi kausi mitä aiemmat, saa nähdä miten seuraava kausi tästä etenee.


Stranger Things (2016)
Täytyy myöntää, että ei tätä turhaan ole jokaikinen ihminen kehunut. Jännittävä, välillä aika creepy muttei kuitenkaan pelottava, todella koukuttava ja aivan uskomattoman tunnelmallinen sarja. En voi kehua tätä kyllä tarpeeksi, aivan uskomattoman hyvä. Viimeiset jaksot piti katsoa putkeen, eihän sitä vaan voinut jättää kesken. Näyttelijät oli aivan huippuja, mutta koko sarjan paras asia taisi silti olla sen musiikki, siis huh. Katsokaa ainakin tämä!


Kolme viimeisintä kirjaa jotka olen aloittanut:


Naomi Novik: Uprooted
Uprootedista olen kuullut aina vaan pelkkää hyvää, ja vihdoin ajattelin että ehkä olisi tämän aika. Harmillisesti viime aikoina aikaa ei ole jäänyt lukemiselle, ja tämä onkin jäänyt täysin huomiotta. Hieman yli puolen välin olen, ja kirja on ollut kyllä todella hyvä tähän mennessä. Kivaa lukea pitkästä aikaa fantasiaa, eikä kirjan englantikaan ole kovin vaikeaselkoista.


Julian Fellowes: Belgravia
Downton Abbeyta on välillä suuren suuri ikävä, ja sarjan luojan uuden kirjan on luvattu tuovan siihen lääkettä. Tällekään ei harmillisesti ole ollut juuri aikaa, mutta olen sentään päässyt siinä jo alkuun. Ihan vielä en kyllä allekirjoittaisi tuota Downton Abbey-lääkettä, sillä ainakaan vielä kirjasta ei ole välittynyt samanlaista tunnelmaa mitä sarjassa. Ihan kiva sitä on ollut lukea, mutta ihan hirveästi kirja ei vedä puoleenkaan. Saa nähdä miten käy.


Jessica Fellowes: Downton Abbey - Muistojen aika
Ja niin, mitäs mainitsinkaan Downton Abbeysta? Tämän aloitin jo jokin aika sitten, mutta senkin lukeminen on jäänyt. Lähinnä olen tarttunut tähän iltaisin kun tekee mieli lukea jotain, muttei jaksa keskittyä pitkäksi aikaa juonelliseen kirjaan. On ihana palata hetkeksi sarjan tunnelmaan ja tiettyihin hetkiin ja hahmoihin, kuin myös päästä kurkistamaan hieman kulissien taakse.


+ Emma Cline: Tytöt
Tätä en virallisesti ole vielä aloittanut, mutta ajattelin aloittaa sen ihan näillä näppäimillä. En malta olla aloittamatta sitä, vaikka nuo aiemmatkin olisi luettava. Belgravia ei vaan nyt oikein nappaa, ja Uprootediin taas pitää hieman keskittyä enemmän. 


Kaksi viimeisintä kuuntelemaani levyä: 


Troye Sivan: Blue Neighbourhood
Tämän kesän rakkauslevyni. Vaikken koskaan etsimällä etsi uutta musiikkia kuunneltavaksi, joka kevät tai kesä jostain kuitenkin löytyy joku uusi levy, josta tulee samantien aivan lempparini, siis niin sanottu rakkauslevyni. Tänä kesänä se on tämä. Aivan pelkkää rakkautta koko levy, ihana.


Adele: 25
Adele on aina yhtä rakkautta, siitä ei voi olla pitämättä. Jotenkin tätä uutta on nyt tullut kuunneltua yllättävänkin paljon, ehkä osittain siksi että sitä sai odottaa Spotifyhyn niin kauan aikaa. Pidän levystä kyllä paljon, tuntuu hyvälle kuunnella sitä. Tuntuu että jokainen kappale on tehty ajatuksella ja varsinkin taidolla.


Haastan mukaan tähän kulttuuriseen epähaasteeseen Pienen kirjaston Katrin, Mitä luimme kerran-blogin Lauran ja Kirjaston kummituksen. Olkaa hyvät!

19. kesäkuuta 2016

Blogger recognition award

Ja niin sitä vietettiin taas vähän huomaamatta kahden viikon blogihiljaisuutta. Yksi kirjapostaus on vielä luonnoksissa, sekin roikkunut siellä jo aika kauan aikaa. Jotenkin ei ole ollut ihan kauheasti taas fiilistä lukea tai blogata. Oman elämänsä sankari etenee kivasti aina silloin kun on kiinnostusta lukea, mutta koska kyseessä on niin pitkä kirja (enkä lue kuin yhtä kirjaa kerrallaan), voi seuraavaan kirjapostaukseen olla vielä aikaa... Varsinkin kun nyt tulee väliin juhannus, jolloin minulla ei juurikaan ole aikaa lukea.


Onneksi on kuitenkin edes jotain mistä kirjoittaa! Katriina Unelmien aika-blogista, Raija Taikakirjaimet-blogista, Rosales Kirjamaailmasta ja vielä Kirjaneito Kirjaneidon tornihuoneesta heittivät minua tällä Blogger recognition award -palkintohaasteella, kiitos kovasti teille kaikille!

Ohjeet palkinnonsaajalle:
1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi


Aloitin blogini viime vuoden tammikuussa pitkän pohdinnan ja rohkeudenpuuskan jälkeen. Olin lukenut eri kirjablogeja jo varmaan pari vuotta, ja melkein yhtä kauan aikaa olin haudutellut ideaa omasta blogista. Alkuun se tuntui ajatuksena todella kaukaiselta ja hölmöltä "enhän minä!", mutta pikkuhiljaa sitä alkoi tuntua että no, miksen minäkin. Eikä se aloittaminen sitten kovin vaikeaa ollutkaan.

Kovin kummoisia ohjeita en ehkä osaa antaa, kun tuntuu että olen vielä itsekin ihan aloittelija. Mutta muutama asia tietysti tuli mieleen. Ensinnäkin, on ihan hyvä muistaa, että muutkin bloggaajat ovat vain ihmisiä. Kaikki ovat aloittaneet tyhjästä joskus, epäröineet samalla tavalla. Kirjoita siitä mistä haluat kirjoittaa, ihan omalla tavallasi. Tekstin ei missään nimessä tarvitse olla mitenkään hirveän asiantuntevaa tai virallista tai oikeaa kriitikon puhetta, blogi on blogi, omat mielipiteet on enemmän kuin sallittuja. Jos fanittaa jotain oikein syvästi, sen voi huoletta näyttää. Muiden blogeja ahkerasti kommentoimalla pääsee myös hyvin mukaan yhteisöön. 

Koska olen tämän kanssa aika myöhässä, en yhtään tiedä ketkä tämän ovat jo tehneet tai keitä on haastettu. Yritin kuitenkin löytää edes muutaman blogin joissa tätä ei vielä ole näkynyt, joten olkaapa hyvät!

Annan palkintohaasteen eteenpäin blogeille


26. toukokuuta 2016

Unpopular bookish opinions ja Onnellisuushaaste

Hauskaa, että tämä Unpopular bookish opinions -haaste löysi minutkin, kiitos Manni haastamisesta! Hauskaa se on siksi, että tämä on ollut luonnoksissani jo ikuisuuden puoliksi valmiina, sillä bongasin tämän joskus BookTuben puolelta ja tarkoitus oli tuoda se blogiinkin asti. No, se jäi puolitiehen koska kysymykset olivat lopulta niin vaikeita, mutta hauskaa että joku muu on nyt tämän tehnyt ja pääsen siis silti vastaamaan näihin kysymyksiin!



Haasteen säännöt:

1. Linkkaa haasteen antaja blogipostaukseesi. Lisää haasteen säännöt postaukseen.
2. Vastaa haasteen kysymyksiin.
3. Lähetä haaste vähintään kolmelle henkilölle ja linkkaa heidän bloginsa postaukseesi.
4. Ilmoita haasteen saajille haasteesta ja linkkaa heille postauksesi, jotta he tietävät mikä on homman nimi.

1. Kirja tai kirjasarja, josta kaikki muut pitävät, mutta sinä et.
Kauhean vaikea kysymys! Pitkän pohdinnan jälkeen vastaan Catherynne M. Valenten kirja Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla. En koskaan lukenut kirjaa loppuun, koska sen kirjoitustyyli ei vaan napannut yhtään, jotenkin aivan liian naiivi ja äh. Todella monet tuntuvat tästä kuitenkin tykkäävän.


2. Kirja tai kirjasarja, josta kukaan muu ei pidä, mutta sinä pidät.
No, Twilight -sarja taitaa olla aika yleisesti sekä inhottu että myös pidetty, ja itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Luin Houkutuksen aikoinaan yläasteikäisenä, ja rakastuin kirjaan hyvin palavasti. Muut sarjan kirjat ei enää sitten ihan niin suuria tunteita nostattanut, mutta pidin niistäkin. Enää en ihan niin fani ole, mutta ei niitä ensimmäisiä lukukokemuksia ja muistoja mikään poista.


3. Kolmiodraama, jossa päähenkilö päätyy yhteen sen kanssa, jonka et olisi halunnut.
Olen lukenut aika vähän sellaisia sarjoja joissa on kolmiodraama, ja vielä vähemmän sellaisia joissa en olisi pitänyt kyseisestä lopputuloksesta. Tosin, kaikki hetket Nälkäpeleissä, jossa Katniss on Galen seurassa saa ärsyyntymään, yh mikä kaveri.


4. Suosittu kirjagenre, josta et pidä tai josta haluaisit pitää, mutta et pysty.
Dekkareiden pariin en hakeudu juuri koskaan, varsinkaan minkään kovaksikeitetyn pariin. Ainoita poikkeuksia on jotkin omasta mielestäni ns. hyvän mielen dekkarit, kuten Sherlock Holmes tai Flavia de Luce-sarja. Suoranaista romantiikkaa, chick-litiä tai kauhua en myöskään lue.


5. Pidetty, suosittu tai rakastettu hahmo, josta et pidä.
Tämä on kauhean vaikea kysymys, näitä ei juurikaan ole. Mutta no, jos nyt mennään Pottereiden maailmaan niin Harry ei missään nimessä ole lähellekään lempihahmoni sarjassa, tosin en usko että se juuri kellään onkaan. Pottereissa on aika paljon sellaisia hahmoja, joista en alkuun tykännyt, mutta joista oppi pitämään myöhemmin paljonkin, kuten vaikkapa Draco tai Kalkaros.


6. Kirjailija josta monet pitävät, mutta sinä et.
Tämäkin on vaikea, koska en koe että tällaista olisi. Mutta no, esimerkiksi Ian McEwanin kirjojen kanssa ei oikein koskaan tiedä tuleeko niistä pitämään vai ei, jotkut ovat olleet tosi hyviä, osa ihan ok ja joistain en ole pitänyt.


7. Suosittu sarja, jonka lukemiseen sinulla ei ole mielenkiintoa.
Aika monetkin nuortensarjat, mutta mainitaan nyt esimerkkinä vaikka Outolintu-trilogia ja Selection-sarja. Ensimmäinen ei ole koskaan kiinnostanut, varsinkaan koska kun se tuli olin juuri lukenut Nälkäpelit joita rakastin, ja tuntui että eri dystopioita puskettiin joka tuutista. Selection taas kuulostaa niin hötölle etten usko pitäväni siitä.


8. Kirja, joka on mielestäsi huononpi kuin siitä tehty elokuva. 
Taru Sormusten Herrasta-elokuvatrilogia on aivan lemppareitani. Olen lukenut kirjat aikoinaan yläasteella, mutta menihän se välillä hieman väkisin väännetyksi lukemiseksi. Pidin lopulta kirjoista oikein paljon, mutta koska olin nähnyt elokuvat entuudestaan jo monia kertoja, kirjat eivät vaan jotenkin yltäneet samaan. Asia voisi olla toisin, jos lukisin kirjat uudelleen nyt vanhemmalla iällä. Elokuvilla on kuitenkin aina erikoispaikka sydämessäni.


Tällä kertaa skippaan haasteen eteenpäin laittamisen, sillä en yhtään tiedä kuka tämän on jo tehnyt. Mutta jos siellä on joku joka tämän haluaa vielä tehdä, niin haastan sinut! 

***

Lisäksi Henna Hemulin kirjahyllystä haastoi minut jo huhtikuussa onnellisuushaasteeseen, mutta jonka tekeminen on vaan jäänyt. Haaste on yksinkertainen, tarkoituksena on siis listata asioita jotka tekevät onnelliseksi. Lista voi olla pieni tai suuri, ihan sellainen kuin haluaa. Itse ajattelin listata muutaman juuri tällä hetkellä onnelliseksi tekevän asian.


Minut tekee onnelliseksi

Alkanut kesä, lämpöiset päivät ja ihana vehreys luonnossa. Kesä tulee aina niin hiipien, yhtäkkiä puissa on jo isot lehdet ja kaikkialla on vihreää ja nättiä ja tuoksuu hyvälle. Ulkona tekee mieli olla koko ajan, vaikken kovin auringossa siedäkään olla. 

Kirjat. Kirjojen lukeminen, kirjoista keskusteleminen, kirjakuvien katseleminen, kirjahyllyt, kirjastot. Kaikki kirjoihin liittyvä.

Kauniit Disney-aiheiset taidepostikortit, joita ei henno koskaan lähettää kellekään, mutta jotka on niin kauniita että ne voi laittaa esille vaikka jääkaapin oveen.

Särkänniemen planetaario, voi miten voikin ihminen innostua pienestä.

Astianpesukone! Ei voi kuin myöntää, että elämä on harvinaisen paljon helpompaa ja mukavampaa nyt kun on astianpesukone, ah.

Ylisöpöt puput joiden seurassa voi kahvitella ja syöttää niille herkkuja.

Ystävät, tietysti.

***

Sama homma tämän haasteen kanssa, jos joku haluaa viedä positiivisuutta eteenpäin omassa blogissaan tekemällä tämän onnellisuushaasteen, olkaa hyvät!


4. helmikuuta 2016

Viiden kirjan haaste

Kirjaneito haastoi minut tekemään Viiden kirjan haasteen, johon nyt vastaan. Kiitos haasteesta!

1. Kirja, jota luen parhaillaan

Tällä hetkellä kesken on jo maratonin aikana aloittamani Alice Munron novellikokoelma Liian paljon onnea, sekä pari päivää sitten aloittamani Sarah J. Maasin Throne of Glass. Näiden lisäksi ajattelin aloittaa vielä tänään Andy Weirin Yksin Marsissa.


2. Kirja, josta pidin lapsena

Mitään yhtä ehdotonta ei tule mieleen. Pidin aivan valtavasti Universumien Tomu-sarjasta, joka pitäisikin lukea uudelleen. Pitäisiköhän kokeilla tänä vuonna? Potterit sitten myös tietenkin, ja The Nightmare Roomit ja Goosebumpsit oli myös hyviä.

3. Kirja, joka jäi kesken

Minä jätän hyvin harvoin kirjoja kesken. Yleensä sinnittelen loppuun koska ikinä kun ei voi tietää jos se loppu vaikka pelastaisi koko kirjan. Yksi harvoista kesken jääneistä kirjoista oli Catherynne M. Valenten Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla, jota luin n. 90 sivua viime syksynä. Tyyli oli ärsyttävän naiivi ja tarinakaan ei lopulta kiinnostanut tarpeeksi. Kehuttu sarja, mutta tuskin tulen kokeilemaan uusiksi.

4. Kirja, joka teki vaikutuksen

Tähänkin on pakko mainita muutama. Ensimmäinen mikä tulee mieleen on Murakamin Kafka rannalla. Se teki todella suuren vaikutuksen. Myös Susan Fletcherin kirjat Noidan rippi ja viimeisin lukemani Tummanhopeinen meri ovat tehneet molemmat suuren vaikutuksen. Ne vaan on niin vau.

5. Kirja, johon palaan uudelleen

Harry Pottereihin totta kai. Myös Runotyttöjen pariin tulee palattua. Pitkään aikaan en ole lukenut tosin kumpiakaan.


En yhtään tiedä kellä kaikilla tämä haaste on jo käynyt, mutta haastan muutaman. Osallistukaa jos haluatte!


18. joulukuuta 2015

Jouluisia haasteita

MarikaOksa ja Kirjaneito heittivät minua Älyttömät joululahjat -haasteella, kiitos! Tarkoituksena on listata kolme älytöntä joululahjatoivetta, jotain sellaista siis mitä tuskin koskaan tulee kuitenkaan lahjaksi saamaan. Haaste on myös tarkoitus laittaa vielä kolmelle eteenpäin. Tässäpä siis minun hullut toiveeni:

Ensimmäisenä toivoisin kovasti Pottereista tuttua ilmiintymis- ja kaikkoontumistaitoa. Inhoan matkustamista, ja varsinkin näin joulun alla kun mukana on kaikkien matkatavaroiden lisäksi myös kaksi matkapahoinvointista kissaa, olisi kiva jos monen tunnin matkustamisen sijasta voisi vain pyörähtää ympäri ja olla siellä missä pitääkin. Ei olisi hullumpi taito noin muutenkin, lomamatkat tulisi ainakin halvaksi, ja aina voisi tulla omaan kotiin vessaan.

Toisena toivoisin turvallisen ja onnistuneen meno-paluu matkan kuuhun. Tai niin, jos ensimmäinen toive toteutuu niin kai sinne voisi ilmiintyäkin... Hmm.

Kolmantena toivoisin että Downton Abbey ja kaikki muut ihanat sarjat ei koskaan loppuisi, ja pysyisivät silti aina yhtä hyvinä ja ihanina, pitäen samat näyttelijätkin mukana. En tiedä miten paljon tätä toivetta lopulta katuisin, mutta ainakin juuri nyt sydäntä ihan särkee ajatus päättymisestä. Enkä myöskään keksi muita ihania sarjoja tähän kohtaan kuin Downton Abbeyn... Noh mutta, haaveillahan saa eikös?

Koska jouluun on vielä ihan hyvän verran aikaa, laitan tämän haasteen eteenpäin muutamalle kanssabloggaajalle. Notko, se lukeva peikko, Hurja Hassu Lukija ja La petite lectrice, teidät on haastettu!


Lisäksi Sivu sivulta -blogin Jenni oli tehnyt tällaisen kivan joulu-tagin, jonka nappasin itsellenikin. Tämän saa halutessaan kuka tahansa ottaa itselleen.

1. Kertoisitko jonkin joulumuiston?
Voivoi, heti alkuun hankala, joulut kun on jo monina vuosina pysyneet suhteellisen samanlaisina ja sulautuvat yhteen. Lapsuudesta muistan kuitenkin sen, miten eräs vuosi sain lahjaksi jonkun palapelin, jonka sitten heti kokosin. Ja siitä lähti monia vuosia kestänyt perinne, jossa aina jouluna tein yhden ison palapelin, joko vanhan tai uuden lahjaksi saadun. Viime vuosina tämä on jäänyt, kissat kun hukuttavat palat aika nopeasti.

2. Millaisia jouluperinteitä sinulla on?
Vanhoja jouluperinteitä, jäänteitä lapsuudesta. Joulukuusi koristellaan aattoaamuna, samalla kun ehkä valmistellaan ruokia ja kuunnellaan ihanan kamalaa joulupukin kuumaa linjaa. Lumiukko pitää katsoa joka vuosi, se laittaa joulun liikkeelle. Jouluaattona mennään mummolaan syömään, illalla sauna ja lahjojen avaus. Ja lisää syömistä. 

3. Tärkein joulukirja?
Runotytöt. Eivät ole niinkään jouluisia, mutta tavaksi on tullut lukea ne aina joulun aikaan. Aina loppuvuodesta joulun lähestyessä sitä huomaa pikkuhiljaa jo kaipaavansa niitä. Ne ja joulu tavallaan liittyvät jo yhteen.

4. Tärkein jouluelokuva?
En oikeastaan juurikaan katsele jouluelokuvia. Napapiirin pikajuna on nätti elokuva, ja Ihmeellinen on elämä tulee aika monesti katsottua. Joulupukki ja noitarumpu on myös ihana, mutten ole nähnyt sitä moneen vuoteen. Niin ja tietysti sitten on Lumiukko.

5. Teetkö suursiivouksen ennen joulua?
No en oikeastaan. Koska emme vietä joulua täällä Tampereella, ei oikein ole suuresti siivottavaa. Majoitun siskoni luona, jossa varmaan kyllä auttelen siivouksissa.

6. Mikä saa aikaan joulufiiliksen?
Lumi ehkä kaikista eniten. Jouluvalot (tai pimeänvalot) on sitten toinen, ja siitä se oikeastaan lähtee. Itse oikeastaan haen aika tietoisesti sitä joulufiilistä jo aika ajoissa, kuuntelemalla joululauluja, laittamalla valoja ja polttamalla kynttilöitä.

7. Rakkaimmat joululaulut?
Kuuntelen paljon erilaisia joululauluja, mutta rakkaimmat niistä ovat ne, joita on tullut kuunneltua aina. Hyvinä esimerkkinä Tonttu ja Sydämeeni joulun teen. Tulkoon joulu on myös kaunis.

8. Kotimaiset vai ulkomaalaiset joululaulut?
Enemmän ehkä kotimaiset, mutta nykyään olen alkanut kuunnella enenevissä määrin myös ulkomaalaisia joululauluja. Ne kun ovat hieman iloisempia kuin nämä suomalaiset, suhteellisen synkätkin laulut. 

9. Suosikki joulukoristeesi?
Pidän perinteisistä kyntteliköistä ja ikkunaan ripustettavista joulutähdistä. Myös hyasintit ovat ihania. Minulle ei oikestaan ole väliä minkälaisia koristeita on, kunhan niitä on.

10. Millaista koristelua suosit?
Paljon erilaisia valoja ja kynttilöitä joka paikassa, ne tuovat tunnelmaa. 

11. Paras joululahjasi?
No tämä on kyllä aika vaikea. Pienenä se oli varmaan joku Furby tai Tamagotchi. Nykyään en oikein osaa sanoa. Joku sellainen mikä ilahduttaa kovasti ja mistä huomaa että sen antaja todella tuntee lahjan saajan. Kirjat on myös aina hyviä. 
 
12. Tykkäätkö enemmän antaa vai saada lahjoja?
Kyllä se nykyään taitaa kallistua antamisen puolelle, vaikka on lahjojen saaminenkin toki mukavaa. Lahjojen keksiminen on kuitenkin nykyään niin hauskaa, varsinkin jos sattuu keksimään jonkun täydellisen lahjan. Sitä ei malta odottaa toisen reaktiota.

13. Suosikki jouluruokasi?
Perunalaatikko ja uunilohi. Voi nam.

14. Entä herkku?
Kyllä se suklaa taitaa jouluherkuista olla parasta. En niinkään välitä joulutortuista, eikä pipareitakaan tule syötyä muutamaa enempää.

15. Pidätkö glögistä?
Pidän kyllä, jonkin verran. Kauhean paljon en sitä jaksa juoda, silloin tällöin joulun alla. Sekä vaalea että punainen menee, enemmän tulee kuitenkin juotua punaista.

16. Mitä teet yleensä joulupäivänä?
Menemme yleensä sisarusten kanssa vanhempiemme luo syömään, illalla yleensä pelaillaan jotain lautapelejä ja vaan oleillaan.

17. Pukeudutko hienoksi jouluna?
Saatan laittaa mekon päälle aattona tai joulupäivänä, mutta muuten mennään rennoissa vaatteissa.

18. Vietätkö sukujoulua?
Koko suku ei kokoonnu yhteen, mutta perheen kanssa kokoonnumme ja näemme isovanhempia.

19. Onko sinulla joulukalenteria?
Arpakalenteri löytyy tänä vuonna. Lisäksi hankin kissoille tänään alennuksesta kissojen joulukalenterin.

20. Lähetätkö joulukortteja?
Lähetin kyllä muutaman, lähimmille ystäville ja sukulaisille.
  
21. Mitä aiot leipoa jouluksi?
Pipareita leivottiin itsenäisyyspäivänä, mutta ei varmaan muuta. En oikein ole leipomisihmisiä, jätän sen suosiolla muiden vastuulle.

22. Oletko jo aloittanut joulunvalmistelut?
Kyllä vain. Valot ja kyntteliköt on olleet jo hetken aikaa paikoillaan, ja tänään paketoin viimeisetkin lahjat.

23.  Käytkö ennen joulua joulutapahtumissa?
No en juurikaan. Kauneimmissa joululauluissa on tullut nyt muutamana vuotena käytyä, ja niin myös tänäkin vuonna. Joulutorin käyn yleensä myös kiertämässä.

24. Mitä toivot lahjaksi tänä vuonna?
Muutamaa kirjaa. Ja valkoista joulua!


Siinäpä se! Huomenna matkaan (ihan normaaleilla keinoilla valitettavasti) jo kotikonnuille rauhoittumaan kissojen kanssa. Kivaa joulunodotusta kaikille!

3. marraskuuta 2015

Liebster-tunnustus

Hetki on taas vierähtänyt bloggaamatta, mutta tällä kertaa siihen on muitakin syitä kuin laiskuus. Olin nimittäin aikalailla koko viime viikon kiinni Halloween-valmisteluissa. Jo muutamana vuonna on ollut tapana järjestää suurehkot juhlat kotipaikkakunnallani, ja valmisteluihin tuppaa menemään jonkin verran aikaa, vaikken aivan pääjärjestäjiin kuulukaan. Olin siis reissussa koko viikon enkä juurikaan avannut bloggeria saatika juuri mitään muutakaan somekanavaa. Halloween saatiin kuitenkin juhlittua onnistuneesti, ja on aika vihdoin palailla arkeen.

Ennen kuin alan väkertää odottavia kirja-arvosteluita, teen vihdoin tämän Liebster-tunnustus-haasteen, jonka Sivu sivulta-kirjablogin Jenni antoi minulle jo jokin aika sitten, kiitos kovasti vain sinne!

Koska olen tällä hetkellä aivan pihalla blogimaailman tapahtumista, en nyt haasta ketään, sen verran paljon tämä on jo pyörinyt ympäriinsä. Tässä siis Jennin kysymykset ja vastaukseni niihin.


1. Jos saisit lukea enää vain yhden kirjan, mikä se olisi?
Liian vaikea kysymys! Voisin vastata että uusimman Mifonki-sarjan kirjan, Mifongin kätkemän, koska sain sen juuri kirjastosta enkä malta odottaa sen aloittamista. Tai voisin vastata Stonerin, koska ostin sen aivan äskettäin ja haluaisin kovasti, kovasti tietää mistä kaikki puhuvat. Tai sitten joku Irvingin tai Murakamin kirja... Tai joku Harry Potter.

2. Missä luet mieluiten?
Kotona. En juurikaan tykkää lukea matkustaessa, sillä yleensä nukahdan parin sivun jälkeen. Ulkona lukeminen vie muutenkin yleensä huomion muualle kirjasta. Kotona luen yleensä sängyllä, joskus harvoin sohvalla ja joskus pöydän ääressä. 

3. Luetko mieluummin onnellisia loppuja vai sellaisia, jotka jäävät mietityttämään?
Huomaan olevani yleensä huomattavasti tyytyväisempi loppuihin, jotka jäävät jollain tapaa mietityttämään. Joskus sitä toki kaipaa onnellisia loppuja, varsinkin jos kirjan hahmoille on tapahtunut kirjan aikana paljon kaikkea huonoa. Mutta noin yleensä tykkään ennemmin mietityttävistä lopuista, oli se sitten ns. avoin tai vaikkapa jotenkin epämiellyttävä. Tykkään että kirjailija jollain tavalla järkyttää lukijaa, herättää tunteita ja antaa ajattelemisen aihetta.

4. Kertoisitko muutaman kirjan, jota suosittelisit kaikille? 
No toki! Bernard Beckettin Genesis on huippu, Harper Leen Kuin surmaisi satakielen on hieno klassikko, Montgomeryn Runotytöt iki-ihana tyttösarja ja sarjakuvista kannattaa tutustua ainakin Saga-sarjaan ja Kati Närhen Agnes-sarjaan, molemmat mahtavia.

5. Mistä kirjasta haluaisit nähdä elokuvan?
Olisi kiva nähdä koko Eragon-sarjasta hyvin tehty elokuvasarja. Mutta valitettavasti ensimmäisestä kirjasta on jo tehty aivan järkyttävän huono elokuva, jolle ei kaiketi ikinä suunniteltukaan jatkoa, eikä se sitä ole saamassakaan. Aika harmi, sillä pidän kyllä kirjasarjasta.

6. Minkä fantasiakirjan satumaailmaa sinun ajatuksiesi satumaa muistuttaa eniten?
En tiedä lasketaanko Taru sormusten herrasta Keski-Maata aivan satumaaksi, mutta vastaan silti sen. On haltioita, kääpiöitä, lohikäärmeitä ja taikuutta. Pienenä miinuksena Sauron ja örkit, mutta ehkä niitä ei nyt oteta lukuun. Tai itseasiassa nyt kun miettii, niin nuo kriteerit käyvät myös Eragoniin.

7. Mikä on huonoin lukemasi kirja? Miksi?
Luen todella harvoin tosi huonoja kirjoja, joten tämä on aika vaikea kysymys. Mutta tässä Goodreadsia selaillessani huomasin että olen antanut yhden tähden sellaiselle kirjalle kuin Käärmeitä ja lävistyksiä, jonka joskus aikoinaan luin. Kovin paljoa minulla ei kirjasta ole muistikuvia, muuta kuin että se oli sekava, ällöttävä ja kertakaikkiaan huono.

8. Minkä kirjan päähenkilö on sinusta mielenkiintoisin?
Mielenkiintoisia hahmoja on kirjat pullollaan, mutta aina välillä muutama nousee selvemmin esiin. Mainita voisin ainakin Kambilin (Purppuranpunainen hibiskus), Scoutin (Kuin surmaisi satakielen) ja Flavian (Piiraan maku makea). Nähtävästi nuoret tytöt päähenkilöinä ovat mielestäni mielenkiintoisimpia.

9. Luetko runoja?
En juuri lainkaan. Antti Holman Kauheimmat runot kyllä aion lukea, varsinkin nyt kun se löytyy omasta hyllystä.

10. Suunnitteletko lukemista tarkasti?
Noo toisinaan, toisinaan en. Viime aikoina olen tehnyt hieman tarkempaa listausta mitkä kirjat aion seuraavaksi lukea, kuten esim. lokakuussa halloween-teemaisia kirjoja. En kuitenkaan oikeastaan tykkää kamalasti suunnitella lukemista, sillä toisinaan yhdessäkin kirjassa saattaa kestää kauankin, ja sillä välin fiilikset on saattaneet jo vaihtua eikä seuraava pinossa kiinnostakaan enää. Ajattelinkin mennä loppuvuoden aikalailla ihan fiiliksen mukaan, kunhan tämänhetkiset kirjastolainat ym. on luettu.

11. Mikä kirja on sykäyttänyt sinua eniten?
Ensimmäisenä tulee mieleen Haruki Murakamin Kafka rannalla. Se nimen omaan sykäytti, oikein kunnolla. Alusta asti tajusi että nyt ollaan jonkin erityisen äärellä, ja se tunne vain kasvoi kirjan edetessä.

12. lokakuuta 2015

Seitsemän kuolemansyntiä Book Tag

Nappasin blogista Tyttö ja liian suuri kasa kirjoja tällaisen haasteen, joka kuulosti mielestäni hauskalta ja simppeliltä tehitsekin. Haasteen nimi on siis Seitsemän kuolemansyntiä, ja alkuperä taitaa olla YouTubesta. Seitsemän syntiä, seitsemän kirja-aiheista kysymystä, olkaa hyvät.


1. Ahneus: Mikä on kallein kirjasi? Entä edullisin kirjasi?
No, koska kirjat ovat nykyään aika kalliita eikä raha kasva puussa (ei edes siinä rahapuussa), hennon aika harvoin ostaa kirjoja uusina. Suurin osa ostoistani on yleensä kirppareilta tai alennusmyynneistä, mikä on varmaan aika yleistä. Aikalailla yleensä käytän kirjaan jonkun 2-10 euroa, joskus enemmän. Edullisimmat kirjani ovat olleet joko ilmaisia (Jääskeläisen Sielut kulkevat sateessa e-kirja) tai kirpparilta huimaan 20 sentin hintaan ( Kanssasi aina). Harvat kalleimmat kirjani ovat varmaan jotain parin-kolmenkympin luokkaa, ja veikkaisin että Christopher Paolinin Eragon oli suht kallis kun sen aikoinaan yläasteella hankin uutena. Vaikea sanoa, ei voi muistaa niin kauas. Lähiaikoina en kuitenkaan ole moisia ostoksia tehnyt.


2. Viha: Kirjailija, johon viha-rakkaus-suhde?
En usko että minulla on sellaista. Yleensä joko tykkään tai en, vielä ei juurikaan ole tullut vastaan aivan ääripäitä samalta kirjailijalta. John Greenin kirjoista pidän, mutta Kaikki viimeiset sanat ei niin iskenyt. John Irvingiltä sen sijaan olen lukenut vasta kaksi kirjaa, joista molemmista pidin, tosin toisesta huomattavasti enemmän. Niissä ehkä on vain se, että niiden lukeminen on toisinaan aika vaivalloista, teksti on tuhtia ja keskittymisen täytyy olla huipussaan. Ian McEwanilta ja Dan Brownilta olen lukenut sekä hyviä että meh-kirjoja. Todellista viha-rakkaus-suhdetta ei kyllä vielä ole tullut vastaan.


3. Ylensyönti: Minkä kirjan olet ahminut/lukenut uudestaan ja uudestaan?
Harry Potterit, tietty. Eihän niitä voi olla ahmimatta, ah mikä sarja. Näiden lisäksi Houkutus ja koko se sarja on tullut nyt jo luettua aika moneen kertaan, kuin myös edellä mainitsemani Eragon. Runotytöt olen lukenut myös aika monesti aina joulun aikaan. Itseasiassa juuri muita en edes keksi, mikä on aika yllättävää. Luulin aina lukevani paljon kirjoja uusiksi, mutta eihän niitä olekaan kuin nämä tietyt vain. Ja näistäkin oikeastaan enää Potterit ja Runotytöt (ja ehkä nykyään myös Annat...). Kai se on sitä kun lukulista kasvaa, ja uusintaluvuista tulee huono omatunto kaikkia niitä lukemattomia kirjoja kohtaan... Joskus on edelleen kiva tarttua näihin mainitsemiini sarjoihin uudelleen, niistä tulee jo hieman nostalginen olo. Mutta vain nämä tietyt nähtävästi.


4. Laiskuus: Minkä kirjan lukemista olet siirtänyt laiskuuden vuoksi?
Huoh, aika moniakin hyllyssä nojailevia, jotkut ovat odottaneet siellä vuoroaan parhaimmillaan monia vuosia... Mutta laiskuutta se ei sinänsä ole, on vain tullut aina mielenkiintoisempia kirjoja eteen. Ehkä laiskuuteen menevät kaikki ne klassikot, jotka pitäisi olla luettuna hyvänen aika miten et ole tätä lukenut. Mutta kun en vaan ole. Ja kirjastolainat, niitä on kiva lykätä kuukausikaupalla eteenpäin, kunnes ne on joko pakko lukea tai palauttaa lukemattomana. Niissä tuntuu aina laiskistuvan, vaikka alkuun ei malttaisi odottaa niiden lukemista. Jos nyt pitää joitain nimiä mainita, niin hyllyssä odottaa esimerkiksi Murakamin 1Q84, Kate Mortonin Paluu Rivertoniin ja paljon lukemattomia Irvingejä, joihin olen monesti meinannut tarttua, mutta aina lykännyt "parempaan hetkeen".


5. Ylpeys: Mistä kirjasta puhut eniten, jotta näyttäisit muiden silmissä fiksummalta?
Hah, en kyllä varmaan mistään tuon takia. Ei toimi minulla, se ei saisi todellakaan fiksumman näköiseksi, varmaan vain saarnaavaksi tai hulluksi. Toki mielelläni puhun ja keskustelen kirjoista milloin vain, se on aina mukavaa. Juttua syntyy lähinnä sellaisista jotka olen juuri lukenut tai jotka todella haluaisin muidenkin lukevan. Pottereista olen varmaan elämäni aikana eniten puhunut, mutta fanityttöilyksihän se on aina mennyt, ei siitä fiksua saa tekemälläkään. Onneksi seura on ollut samanlaista.


6. Himo: Mitä piirrettä pidät kirjan hahmossa viehättävimpänä?
Hmmm, mielenkiintoista! Ensimmäisenä tulee mieleen huumori, se iskee aina. Hahmossa täytyy myös olla jonkinlaista särmää, oli se sitten pientä kukkoilua tai herkkyyttä, se iskee. Jotkut voisi varmaan sanoa että minuun iskee kaikki sentimentaalisimmat hahmot, kaikki synkistelijät ja angstaavat. Ja kun sitä oikein miettii, niin voihan siinä pieni totuuskin itää... Mutta no järkevät hahmot yleensäkin, tyhmyys ei ole kovin viehättävää. Tai no, Ron on poikkeus.


7. Kateus: Minkä kirjan haluaisit saada lahjaksi kaikista eniten?
Niitä voisi olla paljon, mutta nyt ei kyllä tule mieleen yhtäkään. Minä kyllä ilahdun mistä tahansa kirjasta lahjana, voiko muka parempaa olla? Sarjakuvia olisi ihana saada kunnon kokoelma, sitä haluaisin kartuttaa. Ja tietysti jotkut kalliit kirjat, joita ei henno ostaa itse ja joita ei löydy kirppareilta. Ja hienot ja kauniskantiset klassikot olisi myös aina mieleisiä, tyyliin Anna Karenina, Jane Austenin romaanit ym.


En lähde viemään tätä haastetta nyt eteenpäin kellekään, mutta jos mieli tekee vastailla näihin kysymyksiin, niin napatkaa haaste ihmeessä itsellenne! Erilaisia haastepostauksia on aina mukava lueskella muiden postausten ohessa.