Katsoin Booktubesta BooksandLalan videon "Scavenger hunt to find my next read", ja inspiroiduin tästä hauskasta tavasta löytää itselle seuraava lukeminen, että päätin tehdä sen itsekin! Kirjastojen ollessa suljettuina täytyy tyytyä oman hyllyn kirjoihin, joka on toisaalta ihan hyväkin juttu, sillä ne usein jäävät lainojen takia taka-alalle. Tämä tosin tarkoittaa myös sitä, että kaikki nämä kirjat piti löytää omasta kotikirjastosta, eikä kaikki mennytkään ihan helposti. Käänsin kysymykset jotenkin sinne päin suomeksi, alkuperäiset löytää tuolta BooksandLalan videon kuvauksesta! Sitten vain annoin palaa, tosin tämä on nyt videon sijaan vain tekstin ja kuvien muodossa.
Ensimmäinen kohta oli etsiä omasta hyllystä lempikirjasi, katsoa sen kiitokset-osio, ja valita ensimmäinen nimi, jonka siellä näät. Etsi sitten hyllystäsi samannimisen kirjailijan kirja. Kävin läpi muutamankin lempikirjan, mutta monessa ei ole koko kiitoksia. Vihdoin Da Vinci -koodin alussa oli kiitokset-osio, tosin sitten pitikin selata nimiä muutamakin eteenpäin, ennen kuin vihdoin kohdalle sattui nimi, joka löytyisi hyllystäkin, eli Michael! Nappasin siis seuraavaksi hyllystä Michael Cunninghamin kirjan Illan tullen.
Siispä siirryin toiseen kohtaan, jossa piti kyseisen kirjan kannesta napata jokin asia, ja etsiä se seuraavan kirjan nimestä. Illan tullen -kirjassa ei ole kannessa kuin yksi iso kukka, joten sitä ei tarvinnut sen enempää valita. Nopeasti tosin kävi ilmi, etten omista yhtään kirjaa jossa olisi nimenomaan "kukka" nimessä, mutta sitten löytyikin konkreettinen kukka, eli Chimamanda Ngozi Adichien kirja Purppuranpunainen hibiskus.
Kolmas kohta oli ottaa esiin kyseisestä kirjasta sivu 50 ja rivi 5, ja
valita siltä riviltä jokin sana, joka ilmenisi jonkin kirjan nimessä.
Päädyin riville, jonka lause alkoi: " "Kambili", isä sanoi. Hän hengitti raskaasti". Valitsin tästä sanan isä, ja se löytyikin helposti seuraavan kirjan nimestä,
John Irving: Kaikki isäni hotellit.
Neljäs kohta oli etsiä samanvärisellä kannella varustettu kirja, jolle olet antanut 5 tähteä. Melko vaikea kohta, sillä Kaikki isäni hotellit on hyvin vaalea kirja jossa on vain karhu kannessa, enkä löytänyt juuri mitään vaaleakantisia kirjoja, saatika sellaisia joille olisin antanut 5 tähteä. Menin sitten melko helpolla vaihtoehdolla (joka ei kyllä näin jälkikäteen ajateltuna ollut edes lähin samanvärinen kansi, mutta oh well), eli Irvingin toisella kirjalla Garpin maailma.
Viides kohta oli etsiä kirja, jossa on saman verran sivuja kuin viimeksi valitsemassasi kirjassa. Garpin maailmassa on 560 sivua, ja olin aika varma, ettei tasan sen mittaista kirjaa hyllystäni löytyisi. Ja aika kauan sitä pitikin etsiä, mutta lopulta kuin ihmeen kaupalla, löytyi Erika Vikin kirja Nefrin tytär, jossa on tasan saman verran sivuja! Uskomatonta, olin jo tyytyä toiseen kirjaan, jossa oli n. 10 sivua vähemmän, ja no, kohta toivoin että olisin tyytynyt...
...Sillä kuudes kohta oli valita sattumanvaraisesti kyseisestä kirjasta
sivu, ja ensimmäinen nimi joka siellä tulee vastaan, tulisi olla
jälleen seuraavan kirjan kirjailijan nimi. Aika kauan sain selailla Nefrin
tytärtä, fantasiakirjaa, jotta löytyisi edes joku melko normaali nimi, eikä
sieltä lopulta sellaista suoraan löytynytkään. Valintani kävi lopulta
päähenkilöön Aleiaan, joka on tarpeeksi lähellä nimeä Ali, eli valitsin
seuraavaksi kirjaksi Ali Smithin kirjan Oli kerran kello nolla. HUH mikä homma.
Seitsemäs kohta oli löytää kirja, jonka nimessä on yhtä monta kirjainta kuin juuri valitsemassasi kirjassa. Oli kerran kello nolla -kirjan nimessä on 19 kirjainta, joten ei muuta kuin selaamaan hyllyä ja laskemaan. Kovin montaa kirjaa ei tarvinnut ihme kyllä tavata, kun jo törmäsin Tove Janssonin muumikirjaan Vaarallinen juhannus, jossa on myös 19 kirjainta.
Kahdeksas kohta oli löytää samankaltainen kansi kuin valitsemassasi kirjassa. Jälleen hankala kohta, sillä nuo vanhemmat muumikirjat ovat kaikki hyvin samankaltaisia sinisen alareunan kanssa, enkä halunnut nyt sentään niin helpolla mennä että valitsisin toisen muumikirjan, joten jätin ikään kuin sen ja vihreän reunuksen pois laskuista, ja lähdin etsimään harmahtavaa kantta, jossa olisi hahmoja ja mahdollisesti joku pyöreä muoto. Ja ihme ja kumma sellainen löytyi! Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät käy yllättävän hyvin yhteen Vaarallisen juhannuksen kanssa, tai no siis, ainakin paremmin kuin muut hyllyni kirjat.
Yhdeksäs kohta olikin sitten se viimeinen ja jännittävin kohta, sillä tässä tarkoituksena oli jälleen kerran ottaa sattumanvaraisesti joku sivu auki viimeisimmästä kirjasta, tässä tapauksessa siis Harjukaupungin salakäytävistä, ja ensimmäinen sana jonka siellä näät, tulisi olla lopullisen valitsemasi kirjan nimessä, eli sen kirjan, jonka seuraavaksi sitten myös luet.
Muutama syvä hengenveto ja kirja auki. Ensimmäinen sana jonka nään, on tyttö. Muutaman sekunnin mietintä ja kirjahyllyn tarkastelu, pieni aavistus että sellainen ehkä löytyy. Ja juuri ennen kuin olin etsimässä uutta sanaa, se iski silmään. Koko Hubaran Ruskeat Tytöt!
Siinäpä siis minun seuraava lukemiseni odottaa nyt yöpöydällä vuoroaan. Olen oikeastaan aika tyytyväinen tähän tulokseen! Tietokirjat ovat muutenkin kiinnostaneet viime aikoina paljon, eikä Ruskeat Tytöt ole myöskään kovin pitkä, tiiliskiveä en olisi ehkä jaksanut nyt aloittaa.
Tätä oli ihan superhauska tehdä! Muutama hankala kohta ja rajallinen määrä kirjoja vaikeutti hieman asiaa, mutta sääntöjä voi onneksi venyttää niin paljon kuin tarve vaatii. Jaksaako joku muukin etsiä seuraavan lukemisen tällä tavalla hyllystään? Jos, niin kertokaa!
Aurinkoista viikkoa kaikille ja hyvää kirjan ja ruusun päivää!
