1. helmikuuta 2022

tammikuun luetut

Tammikuu on minulle usein aika heikko lukukuukausi. Viime vuonna kuuntelin tammikuussa vain yhden kirjan, tänä vuonna luin sentää neljä kirjaa. Jotenkin loppuvuoden kirjalistauksien, lukuhaasteiden loppuun saattamisten ja muun vuoksi huomaan aina tammikuussa väsähtäväni lukemiseen, vaikka uudet lukuhaasteet toisaalta innostavatkin ainakin lukemisen suunnittelua. Huomaan myös, että vuoden alussa itselläni on jotain ihme paineita siitä, että mikä se vuoden ensimmäinen kirja tulee olemaan. Mistä aloittaa kun lukuhaasteet ovat juuri alkaneet, mitä tekee mieli lukea, mitä jos ei tee mieli lukea mitään?

20220131_1222561 

No, tänä vuonna ratkaisin tämän oman "ongelman" sillä, että luin vuoden ensimmäisenä kirjana yhden lempikirjoistani uudelleen. Olin halunnut lukea Bernard Beckettin Genesiksen jo kauan aikaa uusiksi, mutta lempikirjoihin tarttuminen jännittää aina hieman, entä jos kirja ei olekaan yhtä hyvä enää toisella lukukerralla? Onneksi tällä kertaa niin ei käynyt, vaan Genesis oli edelleen aivan yhtä loistava pieni nuorten scifi-kirja kuin muistinkin. Kirja on verrattain lyhyt mutta pitää sisällään niin mielenkiintoisen ja maton jalkojen alta vetävän tarinan, että se kannattaa ehdottomasti lukea ilman, että siitä tietää ainakaan takakantta enempää, jos sitäkään. 

Bernard Beckett: Genesis, 164 s.  


Toinen yhtä hyvä eli viiden tähden lukukokemus oli sarjakuva Lore Olympus vol. 1., joka voitti viime vuoden Goodreadsin Choice awardsin sarjakuvien osalta. Sarjakuva kertoo kielletystä rakkaudesta Haadeen ja Persefonen välillä. Ja miten ihana sarjakuva! Värikäs, hauska, romanttinen ja söpö. Kreikan mytologiaa modernilla otteella, juonia, mutkikkaita perhesuhteita, kostoa, ihastumista ja myös vakavampia aiheita, kaikkea sitä mahtuu tähän kauniiseen sarjakuvaan. Tulee kovasti mieleen sarjakuvat, joita jo teininä luin, ehkä osa tästä oli siis jonkinlaista nostalgiaakin etenkin ilmeikästä ja leikittelevää piirustustyyliä kohtaan.

Rachel Smythe: Lore Olympus, Vol. 1., 384 s.


Shaun Tanin The Arrival on kaunis teos, jossa ei ole lainkaan tekstiä, vaan pelkkiä kauniita, seepiansävyisiä ja yksityiskohtaisia kuvia. Pieni suuri tarina maahanmuutosta ja pakolaisuudesta, muuttamisesta uuteen, vieraaseen ja todella outoon maahan, totuttelemista uusiin tapoihin ja ruokiin ilman yhteistä kieltä muiden kanssa. Täytyy ehdottomasti lukea muutakin Shaun Tanilta. Voin suositella!

Shaun Tan: The Arrival, 132 s.  


Kuukauden pettymys oli ehkä siis Rouva Einstein, jolle annoin lopulta kolme tähteä. Kirja oli listattuna oman hyllyn himotuimmissakin, ja ajattelin aloittaa vuoden vahvasti lukemalla heti yhden listalta pois. Kirja oli todella nopealukuinen ja kiinnostava aiheeltaan, mutta lopulta jäi vain sellaiselle ihan kiva -tasolle. Jotenkin todellisten henkilöiden ja historian kirjoittaminen fiktiiviseen muotoon ja olettamusten varaan ei tällä kertaa ihan vakuuttanut.

Marie Benedict: Rouva Einstein, 356 s.  

Luetut sivut yhteensä:  1036 s.

 

4. tammikuuta 2022

oman hyllyn himotuimmat 2022

Ja taas olisi sen aika! Nimittäin listata ne oman hyllyn tämän hetken kiinnostavimmat kirjat, ja katsoa vuoden päästä tuliko niitä lopulta luettua. Omat aiemmat vuodet eivät ole ~yllätys yllätys~ menneet kovin kaksisesti, parhaimmillaan olen lukenut listaamistani kirjoista juuri ja juuri puolet, yleensä ehkä yhden tai kaksi. Viimeisin tällainen listaus on vuoden 2020 alusta, ja tuosta listauksesta olen lukenut nyt kaksi kirjaa ja jättänyt yhden kesken. Oivoi.

Viime vuonna en sitten blogia enää päivittänytkään, mutta instagramin puolella osallistuin kirjakello-haasteeseen, jossa kirjoista tehtiin kellotaulu. Itse valitsin kellooni kaksitoista kirjaa omasta hyllystä, jotka haluaisin lukea pian, eli sama idea. Näistä kirjoista olen myös lukenut kaksi, joista toinen oli itseasiassa listan ainoa "huijauskirja" eli kirjastolaina, eli ei mennyt putkeen sekään.

Tällä kertaa valitsin jälleen vanhan tavan mukaan kymmenen oman hyllyn lukematonta, melko uutta kirjaa, jotka kaikki houkuttelevat juuri nyt. Odotan jo todella kovasti muutaman näiden aloitusta, joten odotukseni ovat jälleen korkealla, että kyllähän nämä nyt tällä kertaa tulee luettua.

Ja koska näin alkuvuodesta on ihanaa tarkastella ja suunnitella lukuhaasteita, olen lisännyt näiden perään myös mahdollisen sopivan Helmet-lukuhaasteen kohdan tai parikin, johon kirjan voisi laittaa (ainakin jonka tiedän vielä ennen kirjan lukemista sopivan). Tämä toivon mukaan myös motivoi lukemaan nämä!

IMG_20220104_132420_895

k i r j a t 


Jay Kristoff ja Amie Kaufman: Illuminae

Tämä kirja on ollut hyllyssäni jo jonkin aikaa, mutta kiinnostelee kyllä edelleen kovasti. Olen pari kertaa tämän aloittanutkin, pääsemättä jostain syystä ekoja sivuja pidemmälle. Alku on jotenkin ehkä sekava ja alkaa suoraan actionista, mistä en yleensä pidä. Kirjan erikoinen multimediallinen kirjoitustyyli kuitenkin houkuttelee lukemaan, mutta kirjan iso koko ja englanninkielisyys taas jännittää. 

Helmet: Sopii ainakin kohtaan 46. Kirjan kannen pääväri on punainen tai kirjan nimessä on sana punainen ja myös luullakseni kohtiin 22. Kirja sisältää tekstiviestejä, sähköposteja tai some-päivityksiä ja 19. Kirjassa on vähintään kolme eri kertojaa?

 

Tillie Walden: On a Sunbeam

Toinen tämän listan englanninkielinen scifi, ohhoh! Tämä on tosin sarjakuva, vaikkakin järkälemäinen sellainen. Walden on yksi suosikki sarjakuvataitelijani, ja tämä yksi hänen suosituimmista teoksistaan. On oikeastaan suoranainen ihme, etten ole tätä vielä lukenut, joten tämä tulee kyllä ihan varmasti luettua jossain vaiheessa, luultavasti ennemmin kuin myöhemmin.

Helmet: Tietääkseni kirjassa hypitään hieman ajassa kerronnallisesti, joten voisi sopia kohtaan 11. Kirjassa tapahtumia ei kerrota aikajärjestyksessä? Tämä voi olla vaikea, saa nähdä ehkä vasta lukemisen jälkeen että käykö mihinkään.

 

Kate Elizabeth Russell: Vanessa

Tämä #metoo-ajan Lolitaksi tituleerattu kirja oli paljon esillä ilmestyessään, ja itsekin hankin jostain alennuksesta tämän hyllyyni. Ajankohtainen ja varmasti ahdistavaa luettavaa, mutta erityisen kiinnostava. Aika paksu kirja tosin, täytyy ehkä pohtia äänikirjaa tämän kohdalla.

Helmet: Hmm tämä kävisi ainakin kohtiin 17. Kirja on aiheuttanut julkista keskustelua tai kohua ja 22. Kirja sisältää tekstiviestejä, sähköposteja tai some-päivityksiä, tai tietyllä tapaa kohtiin 32. Kirjassa rikotaan yhteisön normeja ja 28. Kirjan päähenkilö on alaikäinen. Tähän löytyy siis ainakin vaihtoehtoja!

 

Claudie Gallay: Tyrskyt

Tätä kirjaa on rakastettu blogimaailmassa jo kauan aikaa, ja hankin kirjan omaan hyllyyn aikalailla hypen ja todella kauniin kannen takia. Tämä on varmaan samalla listan kirjoista eniten houkutteleva ja ollut jo jonkin aikaa, mutta jotenkin olen yrittänyt etsiä sille sopivaa lukuhetkeä jo tovin. Ehkä alkuvuoden talvisiin tunnelmiin tai alkusyksyn hetkiin, saa nähdä. 

Helmet: Tämä on vaikea sijoittaa mihinkään kirjan sisältöön liittyvään lukematta kirjaa ensin, mutta ainakin se käy todella hyvin kohtaan 37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle.

 

Marie Benedict: Rouva Einstein

Tämä on hyllyni uusin tulokas, loppuvuonna 2021 ostettu kirja joka ihastutti sekin kannellaan. En ole tästä vielä kuullut kovin paljon mitään, mutta olen huomannut tämän joidenkin kirjagrammaajien lempikirjoissa viime vuodelta, joten odotukset ovat nousseet yllättävän korkealle ihan pikkuhiljaa.

Helmet: Tämän kirjan ajattelin sijoittaa kohtaan 1. Kirjassa yhdistetään faktaa ja fiktiota, saa nähdä käykö muihinkin kohtiin! 

 

Fredrik Backman: Ahdistunutta porukkaa

Tämän listauksen rumin kansi, huhheijaa ja jaiks. Onni on että kyseessä on Backman, niin näin luotaantyöntävä kansikaan ei haittaa. Tämän pitäisi olla taattua Backmania, odotan todella kovasti. Backmanilta meinasin laittaa listalle myös Kiekkokaupungin jatko-osan Me vastaan te, mutta päätinkin ottaa sen luvun alle jo jouluna ja siitä tulikin viime vuoden viimeinen kirjani. Nyt kun olen siis omien laskelmieni mukaan lukenut jo kolme Backmanin kirjaa ja rakastanut niitä kaikkia, voi turvallisesti sanoa, että kyseessä on yksi lempikirjailijani. Joten odotukset tätä kohtaan ovat todella korkealla!

Helmet: Tietämättä enempää juonesta kuin että kyseessä on pieleen mennyt panttivankitilanne, niin voisi käydä kohtaan 4. Kirja, jonka tapahtumissa et itse haluaisi olla mukana, haha.


Villy Lindfelt: Miltä tuntuu tappaa

Tämän trillerin olin aikeissa lukea jo syksyllä, mutta en sitten koskaan päässyt sen pariin. Jospa tänä vuonna, ehkä halloweenin aikaan tai sitten jo aiemmin. En tiedä kirjasta juuri mitään, olen lukenut kansiliepeen mutten enää muista sitä, ja niin kai on parempi trillerien kanssa muutenkin. Muistelisin silti että kiinnostavan kuuloinen ja jännä kirjan nimi.

Helmet: Tämä tuntuu aika vaikealle, mutta sopisi ehkä kohtaan 32. Kirjassa rikotaan yhteisön normeja?

 

Claire Castillon: Kuplissa

Castillonin kaksi muuta novellikokoelmaa ovat olleet kovasti mieleeni, joten jos kerta löytyy vihdoin itselle sopiva novellikirjailija, sitä täytyy sitten myös hyödyntää. Tämän halusin lukea jo kesällä, mutta kappas jäi lukematta. Lyhyt kokoelma todennäköisesti hieman vinksahtaneita tarinoita, juuri mistä pidän.

Helmet: Tämä on helppo, luen niin vähän novellikokoelmia, että jos tämän luen, laitan sen ehdottomasti kohtaan 39. Novellikokoelma.

 

Bjorn Vassnes: Pakkasen valtakunta

Rouva Einsteinin kanssa uusin tulokas hyllyyn. Tämä olisi kiva lukea nyt alkuvuodesta talviaikaan, mutta katsotaan. Lisäksi listan ainoa tietokirja! Myös aika lyhyt, mutta riippuen kirjoitustyylistä lukemisessa voi silti kestää kauemmin, saa nähdä.

Helmet: Tämä käy ehdottomasti kohtaan 2. Kirjassa jää tai lumi on tärkeässä roolissa, mutta lähempi tarkastelu osoitti, että kirja käy myös kohtaan 16. Kirjan luvuilla on nimet, joka voi olla hankalampi kohta täyttää, joten katsotaan mihin tämän lopulta laitan.

 

Annika Idström: Veljeni Sebastian

Tämä synkältä ja vinksahtaneelta kuulostava kirja sattui tarttumaan jostain alesta mukaan, kansi ja kuvaus todella jäivät mieleen. Kirja kertoo koulukiusatusta lapsesta ja on kaiketi aika synkkä ja psykologinen pieni kirja. Kirja on ollut julkaisuvuonnaan 1985 myös Finlandia-ehdokkaana ja saanut Valtion kirjallisuuspalkinnon. Kiinnostavan oloinen!

Helmet: Tähänkin kirjaan kävisi kohta 28. Kirjan päähenkilö on alaikäinen, mutta myös 23. Pieni kirja koska kirja on todella lyhyt, vaikkei muuten kooltaan sen pienempi kuin muutkaan. Ehkä voisi myös sopia kohtaan 29. Kirjassa kuvataan hyvää ja pahaa?

IMG_20220104_132421_007

Siinäpä ne! Kertokaa jos listalla on jotain omia lemppareitanne, ja myös jos tiedätte, että joku näistä kirjoista sopii paremmin johonkin toiseen Helmet-lukuhaasteen kohtaan!

30. joulukuuta 2021

vuoden 2021 lukutilastoja

Heippa, pitkästä aikaa! Vielä en nähtävästi luovuttanut täysin blogin suhteen, vaikka yli puolitoista vuotta taukoa tulikin. No, vaikka täällä blogin puolella onkin ollut hiljaista jo jonkin aikaa, niin lukemista en ole lopettanut. Käydäänpä hieman siis tilastoja läpi niin tältä kuin viimekin vuodelta.

Vuonna 2020 luin 71 kirjaa joista sarjakuvia oli 22. Tänä vuonna kirjoja tuli luettua 74, joista sarjakuvia oli vain 11. Tämä on itselle aika suuri muutos, sillä yleensä sarjakuvat ovat vieneet paljon suuremman osan lukemistani kirjoista. Kaunokirjallisuuden määrä taas on noussut tänä vuonna samaa tahtia kuin sarjakuvien määrä laskenut, mikä on ollut kyllä ihan mukavaa vaihtelua. On kerrankin tuntunut siltä, että on tullut luettua paljon, vaikka kirjojen määrä on lähes sama kuin viime vuonna. Sivumäärällisesti vuonna 2020 luin n. 11 700 sivua, kun tänä vuonna sivuja tuli yhteensä 13131 (ah mikä luku). Ei mitenkään kamalan suuri ero, mutta ero joka todennäköisesti johtuu sarjakuvien useimmiten pienemmistä sivumääristä. Äänikirjatunteja tuli myös reippaasti enemmän kuin vuonna 2020, jolloin tunteja tuli 123, ja nyt vuonna 2021 kuuntelin jopa 208 tuntia äänikirjoja.

Näistä kaikista kirjoista annoin peräti 13 kirjalle täydet viisi tähteä! Ero vuoteen 2020 on merkittävä, jolloin viisi tähteä sai vain 6 kirjaa. Hyvä kirjavuosi siis senkin puolesta.

Vuoden 2020 aikana luin fyysisenä painoksena 47 kirjaa, äänikirjana 19 ja e-kirjana 5 kirjaa. Nyt vuonna 2021 määrät ovat yllättäen lähes samat, sillä fyysisenä painoksena luin 45, äänikirjana 22, e-kirjana 3 ja joidenkin näiden yhdistelmänä 4 kirjaa. Yhdistelmällä tarkoitan sitä, että vaihtelin esimerkiksi äänikirjan ja fyysisen painoksen välillä. 

Lisäksi kotimaisten kirjojen määrä melkein tuplaantui tänä vuonna! Vuonna 2020 luin 18 kotimaista kirjaa kun taas tänä vuonna määrä oli jo 33. Myös huomattava ero on Yhdysvaltalaisten kirjailijoiden väheneminen, sillä vuonna 2020 määrä oli 20 kirjaa, eli enemmän kuin kotimaisia, mutta nyt vuonna 2021 määrä on enää vain 11. Tämä on mielestäni hyvä asia, sillä on jo kauan tuntunut, että lukeminen on välillä vähän yksipuolista tämän suhteen ja Yhdysvaltalaiset kirjailijat vievät usein suuren tilan. 

Kirjailijoiden sukupuolen tilastoiminen on aina myös mielenkiintoista, mutta nyt kävi sillai tylsästi, että vuosien 2020 ja 2021 tilastot ovat tältä osin lähes identtiset. Vuonna 2020 naiskirjailijoita oli 38, mieskirjailijoita 20, muita 1 ja kirjoja joiden kirjoittamisen takana (esim. sarjakuvat) on ollut monta henkilöä 12 kappaletta. Tänä vuonna naiskirjailijoiden määrä on sama 38, mieskirjailijoita 24, muita 1 ja monta kirjoittajaa 11. Miesten määrä siis lisääntynyt, mutta positiivista on, että naiskirjailijoiden määrä on edelleen noinkin suuri.

Sellaisia tilastoja tällä kertaa!

***

Tähän loppuun voisin vastata vielä tällaiseen vuoden lopun tägiin, jonka bongasin Syyslukija Jaanan Youtubesta (linkki videoon!). Kyssärit on nyt enkuks kopsattu Jaanan videon kuvauksesta, enkä jaksanut niitä suomennella tähän.


1. The longest book you read this year and the book that took you the longest to finish. 

- Tämän vuoden pisin kirja oli ehdottomasti Haruki Murakamin 1Q84 osat 1 ja 2 yhteisnide jossa on 782 sivua. Pisin äänikirja jonka kuuntelin oli Daphne du Maurierin Rebekka, 17 tuntia 45 minuuttia. 

- Kirja jonka lukemisessa kesti pisimpään on kyllä omanlaisensa häpeä, sillä kyseessä on oma tämän vuoden odotetuin kirja, Jessica Townsendin Onttorokko - Morriganin ajojahti. Aloitin tämän kirjan kesällä, mutta syystä ja toisesta kirja jäi kesken puolivälin jälkeen ja luin sen loppuun vasta syksyllä, täten lukuaika näyttää kirjalle 99 päivää, apua. Äänikirjoista pisimpään kuuntelin Matthew Walkerin tietokirjaa Miksi nukumme, 73 päivää, mutta tämä vain siksi että kuuntelin tätä yhdessä kumppanini kanssa aina iltaisin pienissä erissä.

2. A book you read this year that was outside of your comfort zone. 

- Vaikka tämän vuoden Helmet-haaste tuottikin välillä vaikeuksia päättää ja löytää lukemista, koen että suurin osa kirjoista oli kyllä tänäkin vuonna itselle kiinnostavia ja sellaisia, joita yleensäkin luen. Ainoa mikä nyt ensimmäisenä tulee mieleen on Jane Austenin Järki ja tunteet, sillä luen hyvin vähän klassikoita ja tähän tarttuminen kyllä jännitti. Vaan turhaan, ihana kirja!

3. How many books did you re-read? 

- Luen todella harvoin kirjoja uusiksi, ja tänä vuonna se näkyi kyllä, sillä luin tasan yhden kirjan uusiksi; Philip Pullmanin Kultaisen kompassin. Piti lukea koko trilogia, mutta kappas enpäs lukenutkaan.

4. Favourite re-read of this year. 

- Noh, sama kuin yllä. Ja oli kyllä hyvä lukukokemus näin aikuisenakin! Olen lukenut Kultaisen kompassin lapsena muutamia kertoja ja trilogia on ollut itselle todella tärkeä, mutta en ole teini-iän jälkeen lukenut sitä uusiksi. Ekalle osalle ainakin jälleen viisi tähteä, ehkä loput kirjat ensi vuonna.

5. A book you read for the first time that you look forward to re-reading in the future. 

- Uudelleenluen kirjoja tosiaan hyvin harvoin, mutta tänä vuonna lukemistani kirjoista voisin kuvitella lukevani joskus uusiksi koko Nevermoor-sarjan eli Onttorokon myös, ehkä Rebekan fyysisenä kirjana, ja vaikka jokerina Diana Wynne Jonesin Liikkuvan linnan, miten ihana kirja!

6. Favourite single short story or novella that you read this year. 

- Hah, näitäkin tuli luettua tänä vuonna vain yksi, Salla Simukan Sytytä valot! Sammuta valot! -kirjapari täynnä lyhyitä novelleja. Lemppariani en niistä kyllä enää muista, mutta se oli ehdottomasti tuolla Sammuta valot -puolella, pidän yleensä synkemmistä tarinoista aina enemmän. Sarjakuvien puolella tällaisia kokoelmia luin muutaman, ja niistä ainakin Tuisku Hiltusen Kuutamo ja muita kertomuksia oli ihana kolmen tarinan kokoelma, joista lemppariksi nousi ehkä juuri tuo nimikkotarina.

7. Mass Appeal: A book you liked and would recommend to a wide variety of readers. 

- Tämä onkin vaikea, mutta ensimmäisenä tulee mieleen Maria Turtschaninoffin aivan ihastuttava Anaché, en tiedä miten tähän ei voisi ihastua. Myös todelliseen suursuosioon noussut TJ Klunen Talo taivaansinisellä merellä on ihana, sitä kyllä voi suositella kaikille hyvillä mielin.

8. Specialized Appeal: A book you liked but would be hesitant to recommend to just anyone.

- Vaikea sanoa, ikinä kun ei tiedä mikä kirja uppoaa ja kelle ja mistä syystä ehkä ei. Voisin sanoa tähän kuitenkin Haruki Murakamin 1Q84 trilogian, sillä Murakamin tyyli on... Noh, omalaatuinen ja välillä aika setämäinen, ja sitä voi olla vaikea sietää. 1Q84 oli välillä minullekin turhan setämäistä menoa, vaikka lopulta pidinkin koko trilogiasta.

9. Reflect on your year as a bookish content creator (goals met, good/bad memories, favourite videos you made, etc).

-  No, hirveästi en kyllä sisältöä tuottanut, täällä en ollut ja instagramissakin enemmän tai vähemmän aktiivinen. Mutta vuosi 2021 oli ihan hyvä lukemisen puolesta! Yksi suuri muutos lukemisen ja motivoitumisen kanssa oli Helmet lukuhaasteen ohessa tuleva excel-taulukko haastekohtineen sekä etenkin youtubesta tutun BookRoastin G:n kehittämä CAWPILE-taulukko, jossa lukemille kirjoille annetaan tarkemmat arvosanat perustuen eri osa-alueisiin, kuten hahmoille, juonelle tai yleiselle kirjasta pitämiselle. Tämän avulla kirjoja on tullut pohdittua paljon tarkemmin lukemisen jälkeen, ja annetut arvosanat tuntuvat jotenkin paremmilta ja ns. oikeutetuimmilta, haha. Kaikki tilastot ja taulukoinnit ovat ihania, joten tällaiset motivoi todella paljon itseä lukemaan ja suunnittelemaan lukemista.

Eipä nyt muuta, kiitti jos käytte täällä vielä pyörähtää!

14. toukokuuta 2020

Suuri sarjakuvapostaus #2

Tässä olisi toinen suuri sarjakuvapostaus, olkaa hyvät! Pari näistä on luettu jopa jo viime vuoden puolella, ja melkein harmittaa, että kesti näin kauan saada ne blogiinkin asti. Onhan kyseessä kuitenkin pari viime vuoden parasta lukemaani sarjakuvaa! Olen jättänyt nämä kaksi helmeä postauksen loppuun. Tässä on nyt kuitenkin kaikki viime aikojenkin luetut sarjakuvat, enempää ei ole varastossa, joten täytyy siis jatkaa lukemista!

***

IMG_20200127_142403_512

Ulla Donner: Sontaa
(Skiten, 2019)
Kustantamo S&S, 2019
Suom. Sinna Virtanen
103 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua



Olen aiemmin lukenut Ulla Donnerin sarjakuvan Spleenish, joka oli hauska, mutta jäi kuitenkin sellaiselle "ihan hyvä" tasolle. En ihan täysin ollut samassa kuplassa kuin sarjakuvien tyypit, vaikka tavallaan olenkin, ja lisäksi sarjakuvan silmille pomppaava väritys oli hieman liikaa. Sen sijaan Sontaa oli mielestäni loistava. Siinä oli niin tarkkaan pitäviä oivalluksia nykymaailmasta ja sen menosta kuin osuvia juttuja omaan elämään, että se nauratti ääneen ja samalla ärsytti suunnattomasti.

Sarjakuvassa ryhmä nuoria aikuisia saa kamalan työpöhinäpäivän jälkeen tietää, että työt oli sitten ehkä tässä, ja he menevät porukalla paikalliseen istumaan. Uuden perunaproteiinin kehittäminen ei muutenkaan mene ihan suunnitelmien mukaan perunakuoriaisten levitessä ympäriinsä. Muuta juonta sarjakuvassa ei tavallaan ole, mutta pääpointti teoksessa onkin hahmojen väliset keskustelut, suhteet, taustalla tapahtuvat asiat. Kuvissa tapahtuu paljon ja sivuja saa ihan syynätä, että mitä kaikkea sieltä löytyy. Hauska ja oivaltava sarjakuva! Lisäksi onnittelut Donnerille Sarjakuva-Finlandian voitosta!


20200204_1258021

***

Ari Folman & David Polonsky: Anne Frankin päiväkirja
Tammi, 2019
160 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua
Helmet-haaste: 4. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä

En ole aiemmin lukenut Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirjaa, mutta aihe on toki kiinnostanut aina. Jotenkin itse kirjaan on ollut ehkä jonkinlainen kynnys tarttua, mutta sarjakuvan muotoon muokattu tarina tuntui itselle helpolle tarttua. Ja mikä tarina se olikaan! Lopussa herkistyi melkein väkisinkin, niin surullinen on Frankin perheen tarina.

Tarina toimii mielestäni hyvin sarjakuvan muodossa, jotenkin elävöittää koko perheen ja tapahtumat ihan eri tavalla todellisiksi. Kuvitus on todella onnistunutta muutenkin, Anne Frankin tunnistaa helposti omaksi itsekseen. Pidin tästä teoksesta kovasti, vaikka toki välillä tuntuikin, että kun pitkä päiväkirja on koottu melko lyhyeksi sarjakuvaksi, on paljon sellaista, mitä tästä jäi puuttumaan. Ehkä jonain päivänä tartun siis itse kirjaankin.

***

20200419_1756081

Kevin Panetta & Savanna Ganucheau: Bloom
First Second, 2019
368 s.
Arvosana: Kolme kissanpentua
Helmet-haaste: 41. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan

Bloom on jälleen yksi sellainen sarjakuva, jonka näin Goodreadsin suosituksissa minulle, josta luin kuvauksen ja tilasin itselleni. Niin helposti minut saa myytyä jollekin sarjakuvalle, jossa on kaunis kansi ja kiinnostava tarina! Bloom ehti istua hyllyssäni kuitenkin varmaan yli puoli vuotta ennen kuin vihdoin nyt tänä keväänä tartuin siihen.

Bloom kertoo nuoresta Arista, joka työskentelee vanhempiensa leipomossa, mutta haluaa sieltä palavasti pois. Hän suunnittelee muuttoa isoon kaupunkiin bändikavereidensa kanssa, mutta Arin vanhemmat haluavat Arin jäävän auttamaan perheyritykseen, jolla ei mene kovin hyvin. Ari päättää etsiä tilalleen työntekijän, ja näin hän tutustuu Hectoriin, ravintola-alan opiskelijaan joka on juuri muuttanut kaupunkiin.

Bloom oli suloinen, niin tarinaltaan kuin myös piirrostyyliltään. Kuvat ovat mukavan sinisävyisiä ja hahmot ilmeikkäitä ja hauskoja. Itse tarina jäi kuitenkin lopulta sellaiselle ihan ok -tasolle, lähinnä sen hieman epäonnistuneen rytmityksen vuoksi. Sarjakuvassa alkuun kaikki tapahtuu verkkaan, varsinkin päähenkilöiden tutustuminen ja heidän suhteensa kehitys, mutta loppupuolella kaikki tuntuukin tapahtuvan sitten liian nopeasti ja yhtäkkiä, eikä se tuntunut luontevalta. Kiva sarjakuva siitä huolimatta!

20200517_1207441

***

IMG_20200411_145750_360

Marjorie Liu & Sana Takeda: Monstress, Vol. 1
Image Comics, 2016
202 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua
Helmet-haaste: 33. Kirjassa tapahtuu muodonmuutos

Tätä sarjakuvaa jos jotain on vaikea lähteä selittämään. Tarina on monimutkainen, ja hieman rönsyileväkin, eikä paljoa itsekään selittele mitään. Monstress sijoittuu steampunk-henkiseen maailmaan, jossa eläviä laleja ovat ihmiset, jumalolennot, kissat ja muinaiset olennot, ja  lisäksi ihmisten ja muinaisten olentojen hybridimuodot, Arcanics, ja he eivät ole muiden suosiossa. Päähenkilömme Maika on yksi tällainen hyvin ihmisen näköinen hahmo, mutta kuitenkin hybridi. Hän haluaa tietää menneisyydestään ja mitä hänen äidilleen on käynyt, ja toteuttaa erikoisen suunnitelman, jolla saa lisää tietoa. Lopulta Maika lähtee matkaan muutaman erikoisen kumppanin kanssa viholliset perässään. Monenmoisia mutkia ja erikoisia hahmoja on vastassa, ja pikkuhiljaa saamme tietää enemmän ja enemmän sarjakuvan maailmasta, historian tapahtumista ja päähenkilömme sisäisestä kamppailusta eräänlaisen monsterin kanssa. Toimintaa ei sarjakuvasta tosiaan puutu.

Kuvitus on todella kaunista ja maailma ja sen historia mitä mielenkiintoisin. Tähän sarjakuvaan tosin piti keskittyä ihan eri tavalla mitä muihin viime aikoina lukemiini, niin paljon ruuduissa oli tekstiä ja sellaista maailman sanastoa, joka ei ollut itselleni tuttua. Lisäksi luin sarjakuvaa myöhään illalla Stay Home Reading Rushin aikaan, joten lukukokemukseni saattoi jonkin verran kärsiä siitä, että koitin kiirehtiä sen parissa. Aion ehdottomasti jatkaa tämän sarjan parissa, mutta sitä ennen täytyy varmaan ainakin selailla tämä vielä uudelleen läpi. Yksi sarjakuvan suurista plussista tulee sen monihäntäisistä, puhuvista kissoista! Lisäksi pieni kettutyttö Kippa on aivan ihastuttava hahmo.

20200514_1709051


***


81VcRVeUX0L1

Debbie Tung
Book Love
Andrews McMeel Publishing, 2019
137 s.
Arvosana: Kolme kissanpentua

Quiet Girl in a Noisy World, an Introvert's Story
Andrews McMeel Publishing, 2017
177 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua


Näihin pieniin sieviin sarjakuviin ei ole oikein voinut olla törmäämättä instagramin puolella, ja niinpä minäkin päätin nämä lukea. Kirjoissa on pieniä yksittäisiä strippejä kirjaihmisen ja introvertin elämästä.

Jostain syystä Book Love ei tosin iskenyt minuun kuten moneen moneen muuhun kirjojen ystävään. Kirjassa oli kyllä jonkin verran samaistuttavia tarinoita, mutta suurin osa meni ikään kuin aina vähän liian yli, vähän turhan kärjistäen tai suurennellen. Itselle tuli kirjasta sellainen olo, että se lähinnä kuvaa tällaisia mielikuvia ja ennakko-oletuksia mitä ihmisillä ehkä on niistä, jotka lukevat paljon, mutta todellisuudessa se ei ole ihan sellaista. Tai että tällaisia ihmisiä me kirjaihmiset haluamme olla ja tällaista kuvaa haluamme itsestämme antaa. Mutta siis varmasti juuri tuollaisia kirjassa kuvattuja ihmisiä oikeasti myös on, minä vaan en ihan mene kuitenkaan siihen ryhmään. Esimerkiksi minä en ikinä kanna mukanani kirjaa minnekään, mikä tuntuu olevan lähes itsestäänselvyys kirjaihmisille.

Quiet Girl in a Noisy World sen sijaan iski jo paremmin, ja näihin tarinoihin samaistuin aika hyvin lähes kaikkiin! Toki tässäkin oli hieman sama juttu, että osa jutuista meni ehkä hieman yli, mutta sellaista se tietysti voi joillekin ollakin. Tässä kirjassa oli myös paljon sellaisia todella oivaltavia ja syvällisiäkin juttuja, ja monesti ihan pysähdyin pohtimaan, että kuinka hyvin ne osuvatkaan omaan elämään. 

Kivat lyhyet ja todella nopealukuiset sarjakuvat, jotka antavat paljon samaistumispintaa jos yhtään kokee olevansa kirjanörtti introvertti. Siinäpä sanapari! Sanokaapa nopeasti peräkkäin, kirjanörtti introvertti, kirjanörtti introvertti...

Quiet girl in a noisy world

***

20200514_1543121

Avi Heikkinen: Valotusaika
Pokuto, 2019
224 s.
Arvosana: Viisi kissanpentua

Valotusajan päähenkilö on melko epämiellyttävä pikkurikollinen Jamo, joka löytää sattumalta kameran, jolla voi kuvata menneisyyttä. Jamon omassa menneisyydessä on tapahtunut katoaminen, jota hän alkaa vimmatusti alkuun tutkia. Myöhemmin Jamo päätyy tutkimaan myös erään naisen katoamistapausta mukanaan ex-poliisi ja tekoälyllä varustettu Possu-pehmolelu.

Sarjakuvan juoni on hurjan mielenkiintoinen ja koukuttava, jännä scifimäinen trilleri, jossa tulee yllätyksiä vastaan joka sivulla. Sarjakuva on hyvin elokuvamainen ja kohtaukset saattaa helposti kuvitella päässään kuin elokuvaan, mikä toisaalta ei yllätä. Heikkinen on siis ensin kuvannut kaikki tapahtumat oikeasti, jonka jälkeen hän on muokannut kuvat sarjakuvaksi. Todella upea siis visuaalisesti.

Kirja on myös todella hauska, Possu on ihan paras (haluan oman Possun) ja kirjan huumori ja dialogi muutenkin tosi nasevaa ja sisältää paljon hyvää tilannekomiikkaa. Ihan hurjan hieno, uudenlainen sarjakuva-tapaus!

20200514_1442451

***

20200514_1436571

Tillie Walden: Are You Listening?
First Second, 2019
320 s.
Arvosana: Viisi kissanpentua


Aiemmin olen lukenut Tillie Waldenin omaelämäkerrallisen teoksen Spinning, joka oli hieno lukukokemus, mutta ei silti aivan viiden tähden arvoinen, jotain jäi ehkä puuttumaan, mutten tiedä edes mitä. Sen sijaan tämänkertainen lukukokemus oli aivan upea, ja Are You Listening on heittämällä yksi viime vuoden parhaita lukemiani sarjakuvia, jonka vuoksi myös hankin sen juuri itselleni omaksi hyllyyn.

Sarjakuvassa nuori tyttö Bea on jonkinlaisella karkumatkalla kotoaan, kunnes hän törmää autolla matkaavaan etäiseen tuttuunsa, Louhun. Lou on matkalla tätinsä luo ja Bea hyppää mukaan kyytiin. Tästä alkaa kaksikon ja yhden kissan melko maaginenkin roadtrip erikoisissa maisemissa, ja josta ei vaikeuksia ja tunteita puutu.

Enempää en halua juonesta paljastaa, sillä oikeastaan siinä se kokonaisuudessaan on, ja toisaalta taas ei ollenkaan. Sarjakuva pitää vaan kokea itse, sen upea kuvitus ja hieno, maagista realismia hipova tarina. Lukekaa tämä!

20200514_1703061

4. toukokuuta 2020

2020 ensimmäisen kolmanneksen luetut kirjat

Ajattelin pitkästä aikaa kirjata ihan tännekin ylös mitä olen lukenut tähän mennessä tänä vuonna! Yleensä näitä postataan kyllä vuoden neljänneksien mukaan, mutta koska se meni jo ohi niin mennään sitten kolmanneksilla tämä vuosi! Ja tosiaan olen viimein oikeasti lukenutkin jotain, eikä into ole ainakaan vielä loppunut. Jotain hyvää siis tästäkin poikkeusajasta nähtävästi on, sillä kirjat ja kaikki kirjajutut kiinnostavat ihan eri tavalla kuin vielä esim. viime syksynä.

Luin alkuvuodesta huhtikuun loppuun yhteensä 22 kirjaa. Se on aika huima määrä, kun miettii, että koko viime vuonna luin yhteensä 30 kirjaa! Se määrä onneksi ylittyy tänä vuonna helposti. Toki, ei se määrä vaan laatu ja niin edelleen, mutta minulle tuo määrä on tällä hetkellä tärkeä asia, ja olen iloinen että saan enemmän luetuksi kuin pariin viime vuoteen. Ja eihän se poissulje sitä laatuakaan onneksi!

IMG_20200405_165127_271


T a m m i k u u:

Luetut:
Christopher Paolini: Kulkuri, noita ja lohikäärme
Debbie Tung: Book love
Ulla Donner: Sontaa
Sivuja: 435 

Kuunnellut:
Carrie Fisher: Shockaholic
Märtha Louise & Elisabeth Nordeng: Herkäksi syntynyt
Kelsey Miller: I'll Be There For You
Tunteja: 20h



H e l m i k u u:

Luetut: 
Debbie Tung: Quiet Girl in a Noisy World
Ari Folman & David Polonsky: Anne Frankin päiväkirja
Sivuja: 337

Kuunnellut:
Heather Morris: Auschwitzin tatuoija
Tunteja: 6h 54min



M a a l i s k u u:

Luetut:
Katie O'Neill: The Tea Dragon Festival
Sayaka Murata: Lähikaupan nainen (e-kirja)
Sivuja: 262

Kuunnellut:
Heather Morris: Cilkan tarina
Tunteja: 11h 18min



H u h t i k u u:

Luetut:
Tove Jansson: Taikatalvi
Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga Vol. 9
Kevin Panetta & Savanna Ganucheau: Bloom
J. K. Rowling & Jim Kay: Harry Potter ja viisasten kivi, kuvitettu laitos
Marjorie Liu & Sana Takeda: Monstress Vol 1.
Christopher Dell: Noituus, magia ja okkultismi, kuvitettu historia
Claire Castillon: Pieni sydän jaksaa rakastaa
Sivuja: 1635

Kuunnellut:
Maike Wetzel: Tyttö joka löytyi
Colson Whitehead: Nickelin pojat
Paolo Giordano: Tartunnan aikaan
Tunteja: 10h 33min

IMG_20200415_154519_931


Vuosi alkoi aika kivasti lukien, mutta helmikuu ja maaliskuu olivat vähän alavireisiä lukemisen suhteen. Pitkät äänikirjat veivät oikeastaan sen verran keskittymistä, että itse lukeminen jäi sitten muutamaan sarjakuvaan ja lyhyeen e-kirjaan. Huhtikuu sen sijaan oli todella pitkään aikaan tosi hyvä lukukuukausi minulle! Osallistuin kahteen lukuhaasteeseen, Magical Readathoniin eli O.W.L.seihin ja yhden viikonlopun ajan Stay Home Reading Rushiin. Molempien aikana luin neljä kirjaa, joista yksi kirja oli päällekäinen molempiin haasteisiin.

Lukemiseni on muuttunut äänikirjojen suhteen melko paljon. ennen kuuntelin maks 2 tietokirjaa vuodessa, mutta nyt olen kuunnellut kevään aikana jo 8 äänikirjaa, ja myös fiktiivisiä kirjoja! Auschwitzin tatuioijan lukija Markus Niemi oli todella miellyttävä, joten kuuntelin heti perään hänen lukemana myös Cilkan tarinan. Sitten etsin itse lukijan tiedoilla lisää kuunneltavaa, ja päädyin uutukaiseen Nickelin poikiin, joka oli itse asiassa melko samankaltainen tarina kuin nuo kaksi aiempaa, ja toimi siksi myös erittäin hyvin saman henkilön lukemana.

Luin myös pitkästä aikaa e-kirjan! En yleensä lue niitä koska en omista mitään erillistä lukijaa, ja olen ajatellut etten jaksa lukea kännykän näytöltä. Lähikaupan nainen on hyvin lyhyt kirja, mutta ei tuntunut sopivan äänikirjaksi, niin luin sen sitten lopulta kännykän näytöltä e-kirjana, ja toimi hyvin! Tuntui mukavalle lukea kirjaa pitkästä aikaa vain näytöltä, kirja tuntui etenevän nopeasti ja vielä kun kirja oli noinkin koukuttava kuin tuo, en malttanut laskea sitä (tai siis kännykkää) käsistäni. Tästä lähtien en siis enää vieroksu e-kirjojakaan, ne tuntuvat etenevän jopa nopeammin kuin fyysiset kirjat.

Alkuvuoden parhaimpia kirjoja on melkein vaikea sanoa, sillä annoin suurimmalle osalle 4 tähteä. Jos nyt muutaman mainitakseni, niin alkuvuoden parhaisiin kirjoihin lukeutuu Millerin tietokirja Frendeistä I'll be There For You, Morrisin Auschwitzin tatuoija, Muratan Lähikaupan nainen, Vaughanin Sagan yhdeksäs osa ja tietenkin Rowlingin Harry Potter ja viisasten kivi, kuvitettuna, joka oli ainoa viiden tähden kirja.

Hieno alkuvuosi, toivottavasti jatkuu yhtä hyvin! Mitkä ovat teidän alkuvuoden parhaat lukemanne tai kuuntelemanne kirjat?

1. toukokuuta 2020

Huhtikuun O.W.L.'s ja miten siinä kävi

Huhtikuussa vietettiin jo kolmatta kertaa Book Roastin G:n järjestämää Harry Potter -teemaista lukuhaastetta nimeltään Magical Readathon. Huhtikuisin on siis ensin Harry Potterien viidennen vuoden mukaiset O.W.L:it (Suomeksi V.I.P:it) ja elokuussa viimeisen vuoden mukaiset N.E.W.T.'sit (S.U.P.E.R:it). Itse osallistuin nyt ensimmäistä kertaa, muut kerrat ovat aina jotenkin menneet ohi. Suunnitelma olisi siis elokuussakin osallistua ensimmäistä kertaa N.E.W.T.seille!

Näissä O.W.L.:eissa on siis tietyt urat, joita kohti jokainen näillä kokeilla pyrkii. Jokaisella uralla on tietyt oppiaineet jotka pitää suorittaa, ja oppiaineessa on omat lukuhaaste-kohtansa. Itse ajattelin valita ensimmäiseksi uraksi Trader of Magical Tomes, eli näin vapaasti suomennettuna taikakirjojen myyjän. Ura valikoitui oikeastaan puhtaasti haastekohtien mukaan, sillä kaikki kirjat piti tämän tilanteen vallitessa löytyä omasta hyllystä, joka hieman hankaloitti osaa oppiaine-kohdista. Lisäksi tähän uraan tarvittiin vain neljä oppiainetta eli neljä luettua kirjaa.

Minun haastekohtani kuuluivat siis näin:

Ancient Runes (Muinaiset riimut): Heart rune: sydän kannessa tai kirjan nimessä

Tähän kohtaan valitsin ainoan hyllystäni sopivan kirjan, joka onneksi oli mukavan lyhytkin, eli Claire Castillonin novellikokoelman Pieni sydän jaksaa rakastaa. Luin tämän aivan haasteen viimeisinä päivinä, ja oikeasti tämän olisi saanut luettua yhdeltä istumalta, mutta näitä novelleja oli ihan kiva jopa pitkittää muutamalle päivälle.

Harvoin nimittäin pidän novelleista, mutta olen aiemminkin huomannut, että nämä Castillonin lyhyet, maksimissaan 10 sivun mittaiset (mutta yleensä paljon lyhyemmät) novellit sopivat minulle. Ne ovat jotenkin nerokkaita, hieman häiriintyneitä aiheiltaan, jotenkin vinksahtaneita. Näin lyhyissä novelleissa pitää olla alusta asti joku selvä juju, ja yleensä lopussa on aina suuri paljastus tai shokeeraava yllätys, mistä pidän.

Charms (Loitsut): Lumos Maxima: valkoinen kansi

Tähän minulla olisi ollut kerrankin valinnanvaraakin, mutta menin sitten kumminkin helpomman kautta ja jopa hieman venyttäen sääntöjä, sillä luin tähän kohtaan Tove Janssonin Taikatalven, jossa on siis valkoinen kansi kansiliepeen alla. Halusin lukea tämän jo talvella mutta talvi tuli ja meni about päivässä, joten se jäi. En uskaltanut ottaa kovin paksuja kirjoja haasteeseen jotta varmasti saisin tämän suoritettua, joten tämä oli kivan lyhyt. Luin tämän heti haasteen alkuun parissa päivässä, ja olihan se ihana! Kuten muumikirjat aina.

20200501_1625132


History of Magic (Taikuuden historia): Witch hunts: kirja jossa on velhoja tai noitia

Tähän kohtaan olisin voinut valita Harry Potterin, mutta silloin en vielä ajatellut että haluan lukea Potterit uudelleen. No, myöhemmin päädyin kuitenkin lukemaan Viisasten kiven, mutta ihan eri haasteeseen. Tähän kohtaan valikoitui siis tietokirja Noituus, magia ja okkultismi: kuvitettu historia, ja otin tehtäväksi lueskella sitä aina aamuisin pöydän ääressä yhden luvun verran. Näin kirjaa saisi eteenpäin eikä kirjan suuri koko alkaisi ahdistaa. Eikä niin käynytkään, kirja oli nimittäin todella vetävä, ja oli mukava aloittaa päivä aina lukemalla ja oppimalla jotain uutta.

Kirja oli hyvin mielenkiintoinen, mutta melko pintaraapaisu kuitenkin moniin aiheisiin. Olisin kaivannut lisää tietoa eri aikakausista ja henkilöistä noi yleisesti, mutta toki ymmärrän että kirja oli nimenomaan vain noituudesta ja magiasta, eikä kaikkea voi sisällyttää. Onneksi on netti ja hakukoneet, niin lisätietoa sai etsiä aina kun sitä kaipasi. Todella kiinnostava kirja upeine kuvituksineen!

Transfiguration (Muodonmuutokset): Animagus lecture: kirja/sarja jossa on muodonmuutos

Tämä oli vaikea kohta ja tämän takia meinasin ottaa aivan eri uravalinnankin. (Toki myöhemmin tajusin, että tähänkin olisi kelvannut Harry Potterit mainiosti, mutta silloin en tosiaan ajatellut niitä ollenkaan.) Onneksi Book Roastin G on tehnyt kaikille avoimen dokumentin, johon ihmiset voivat ehdottaa kirjoja eri haastekohtiin. Hyödynsin siis sitä, ja onneksi joku oli siellä maininnut että Marjorie Liun Monstress, Vol. 1 sarjakuva käy tähän kohtaan. Se löytyi minulta jo hyllystä ja lukemattomana, joten valitsin sen.

Monstress oli hyvin kaunis ja mielenkiintoinen sarjakuva, mutta vaati aikaa ja keskittymistä jotta juonesta ja kaikesta tapahtumista ja maailmasta sai kiinni. Mutta muodonmuutosta siinä tosiaan todellakin tapahtuu, aika hirvittäväkin sellainen! Tämän sarjan parissa pitää myös ehdottomasti jatkaa.

20200501_1625291


Sellainen O.W.L:s tällä kertaa! Erittäin onnistuneesti tuli kaikki haastekohdat luettua, ja sitten voikin jo suunnata varovaiset katseet elokuuhun ja N.E.W.T.:seille, sillä silloin tarkoituksena on sitten jatkaa tämän saman uravalinnan parissa, mutta koska kokeet ovat vaativammat, on lukemistakin enemmän tiedossa... Siitä lisää sitten elokuussa!

Osallistuitteko te Magical Readathoniin ja miten siinä kävi? 

26. huhtikuuta 2020

Suuri sarjakuvapostaus #1

Tässä ensimmäinen osa suurta sarjakuvapostausta! Olen koonnut näihin siis kaikki viime aikoina (aika venyvä käsite jos osa luetuista sijoittuu vuoteen 2018...) lukemani sarjakuvat. Joistain minulla ei ole enää kovin tuoreita muistikuvia tai paljon sanottavaa, mutta koska halusin silti tuoda ne esiin jollain tapaa, koin että tällainen iso yhteispostaus kävisi hyvin. Mutta koska näitä onkin kertynyt aikamoinen määrä, jaoin postauksen vielä kahtia! Osasta minulla ei myöskään ole mitään kuvia, sillä en niiden lukemisen aikaan ollut täällä aktiivinen enkä ottanut mistään lukemistani kirjoista kuvia, joten niihin olen lainannut kuvat muualta.

*****


20190619_1604031

Jen Wang: The Prince and the Dressmaker
First Second, 2018
277 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua

Ihana ja suloinen tarina prinssi Sebastianista, joka haluaa velvollisuuksiensa sijaan toisinaan pukeutua naiseksi, ja hänen palkkaamastaan puvuntekijästä Francesista, joka loihtii mitä upeampia tekeleitä prinssin, tai siis hänen alter egonsa, Lady Crystallian ylle.

Tämä oli aivan ihana! Yllätti positiivisesti, sillä jotenkin tuo sarjakuvan nimi ja kansikuvakin enteilevät ainakin omasta mielestäni melko ällöromanttista tarinaa, mutta sellaista ei onneksi ole luvassa. Sekä tarina että piirustustyyli ja väritys ovat suloisia ja kauniita. Tämän luki kyllä todella mielellään. Suositukset!

20190619_1606011


****


20190619_1604341

Janne Kukkonen: Voro 2: Tulikiven armeija
Like, 2019
340 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua

Pieni voro Lilja ja hänen ystävänsä Seamus ovat jälleen matkalla ja kohti uusia seikkailuja! Tarina jatkaa melko suoraan edellisen osan päätyttyä, Liljan ja Seamuksen päästessä sisään varkaiden kiltaan ja yrittäessä hoitaa heidän aiempien tekojen takia eteen tulleita ongelmia. Ja jotka tietenkin johtavat uusiin ongelmiin ja tapahtumiin.

Edelleen pidän paljon Kukkosen piirustustyylistä, hahmot ovat hauskan ilmeikkäitä ja suloisia, mutta tarinan luonne ja joidenkin tapahtumien raakuus tasapainottavat tuota näennäistä suloisuutta hyvin. Harmaa väritys toimii myöskin hyvin, ja tällä kertaa en osannut edes kaivata tähän värejä, jotenkin sen verran kivan tunnelman harmaus tarinaan tuo. En kuitenkaan ole jatkossa värejä vastaankaan! Olisi kiva nähdä nämä myös värillisinä, ja kuinka kirjan ilme muuttuisi niiden myötä.

Tykkäsin jo ensimmäisessä osassa siitä, että kaikki ei mene aina ihan putkeen ja ongelmia tulee vastaan. Näin on myös tämän kirjan kanssa, mutta tämä pääsee myös täysin yllättämään kirjan lopussa. Tarinassa uskalletaan mennä sellaisia reittejä myöten, mitkä eivät ole ehkä niitä perinteisimpiä, vaan ovat ennakko-oletusten vastaisia ja yllättävät. Lopetus tosiaan siis yllätti, mutta onneksi vain positiivisesti. Nyt jäinkin kovasti odottamaan jo jatkoa Liljan tarinalle. En voi muuta kuin olettaa, että tätäkin hurjempia seikkailuja on luvassa.


20190619_1605291


****


20181219_1215312

Liv Strömquist: Kielletty hedelmä
(Kunskapens frukt, 2014)
Sammakko, 2016
Suom. Helena Kulmala
143 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua

Aiheina ovat tällä kertaa, kirjan nimestäkin jo päätellen, naisen sukuelimet sekä niihin liittyvät kuukautiset ja PMS. Hyvin läheinen aihe siis itsellekin naisena, ja voi kun tämän parissa taas sekä ärsytti että nauratti, Liv osaa herättää tunteita!

Todella mielenkiintoinen aihe ja kirjoitettu hyvin vetävästi ja hauskalla tavalla. Kaikki sarjakuvat eivät ehkä kolahtaneet yhtä hyvin mitä toiset, mutta kokonaisuutena hyvin toimiva kirja. Oli todella kiinnostavaa lukea esimerkiksi siitä, miten sukuelimistä on puhuttu aikoinaan ja sitten taas huomata se, miten miehet ovat tunkeneet mielipiteensä ja nenänsä tähänkin aiheeseen, jopa kirjaimellisesti. 


Nousu-ja-tuho-1
Kuva: Sammakko
Nousu ja tuho
(Uppgång & fall, 2016)
Sammakko, 2017
Suom. Helena Kulmala
133 s.
Arvosana: Kolme kissanpentua

Nousu ja tuho kertoo yhteiskuntaluokista, varallisuudesta ja sen epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta ja kapitalismista. Etukäteen pohdin, että tästä voi tulla jopa lempparini Livin sarjakuvista, sillä aihe on sellainen, mikä yleensä nostattaa itsessäni hyvin vahvoja tunteita. Lopulta en kuitenkaan lämmennyt tälle kovin paljoa.

Aiheet kiinnostivat kyllä ja Livillä oli jälleen kerran todella hyviä ja nerokkaita pointteja, jotka ärsyttivät ja naurattivat, mutta jotenkin aihe jätti aika kylmäksi tällä kertaa. Pari aihetta jopa hieman kyllästytti, eikä oikein nostanut ajatuksia mihinkään suuntaan. Jälleen kirja kyllä opetti minullekin jotain, mutta joku toteutuksessa ei nyt napannut. 


Einsteinin-vaimo
Kuva: Sammakko
Einsteinin vaimo
(Einsteins fru, 2008)
Suom. Helena Kulmala
Sammakko, 2019
139 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua

Tämän parissa viimeistään ajattelin, että Liv Strömquist ei kyllä ikinä petä! Tämä osa oli jälleen aivan mahtava, taisin tällä kertaa pitää melkein jokaisesta tarinasta yhtä paljon. Sarjakuva sisältää taas kerran niin oivaltavaa tekstiä ja analyysiä maailman menosta ja esim. sukupuolirooleista, että kaikkien pitäisi lukea nämä. Sarjakuvassa tutustutaan siis naisten historiaan eri tunnettujen julkkisten myötä. Tässä on myös mielestäni hienoin kansi kaikista, jotenkin upea. Allaoleva kuva on Kielletystä hedelmästä.

20181219_1217012


*****

20190731_153752_HDR1

Alice Oseman: Heartstopper, Vol. 1 & 2
Hodder Children's Books, 2018 & 2019
278 s. & 296 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua

Kuulin Heartstoppereista jostain Booktuben maailmasta, ja pelkästään kannen perusteella varasin molemmat osat kirjastosta. Yllätyin alkuun hieman siitä, kuinka hyvin yksinkertaista piirustusjälki olikaan, ja sen takia nämä paksut sarjakuvat luki todella hetkessä. Tyyli on kuitenkin jopa liian yksinkertaista omaan mieleeni, mutta kun siihen tottui, pystyin keskittymään enemmän tarinaan. 

Ensimmäisessä kirjassa tarina on hyvin pitkälti Charlien ja Nickin tutustumista toisiinsa, ensin koulutyön parissa ja myöhemmin rugbyssa. Poikien välille muodostuu epätavallinen ystävyys, mutta asiaa hankaloittaa se, että Charlie on hyvin ihastunut Nickiin, joka taas ei ole osoittanut mitään merkkejä takaisin.

Ensimmäinen osa jää aikamoiseen cliff-hangeriin, huomaa kyllä että näitä ei ole tarkoitettu jaettavaksi kahtia, sillä sarjakuva on ollut alunperin nettisarjakuva. Toinen osa jatkaa siis suoraan siitä, mihin ensimmäinen osa jäi, ja pohdiskeleekin paljon Charlien ja Nickin välistä suhdetta ja nimenomaan Nickin seksuaalisuutta.

Mukavat, aika suloiset ja nopealukuiset sarjakuvat.


******

97816267225901
Kuva: Macmillan

Mariko Tamaki, Rosemary Valero-O'Connell
Laura Dean Keeps Breaking up with me
First Second, 2019
304 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua

Mariko Tamakilta olen lukenut aiemmin hänen ja Jillian Tamakin tekemän This One Summer -sarjakuvan, joka oli aivan ihana. Niinpä tartuin innolla Tamakin seuraavaan teokseen, kun siihen törmäsin.

Sarjakuva kertoo Freddystä, joka seurustelee Laura Deanin kanssa, mutta nimensä mukaisesti he tuppaavat eroamaan melko usein. Laura Dean ei ole mikään paras tyttöystävä, ja Freddy jääkin aina itkemään hänen peräänsä, mutta ottaa Laura Deanin aina takaisin, vaikka tämä kohteleekin häntä niin huonosti.

Sarjakuva kertoo tämän suhdedraaman lisäksi myös ystävyydestä melko kipeälläkin tavalla, joka oli mielestäni sarjakuvan paras anti. Päähenkilön henkilökohtainen kasvu on kuitenkin sarjakuvassa pääosassa. Nätti sarjakuva, vaikka alkuun tarina hieman ärsyttikin liikaa. Piirustustyyli on kuitenkin todella suloista ja vaaleanpunaiset yksityiskohdat ihania.

9781626722590
Kuva: Macmillan