Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira

Arthur Conan Doyle

Baskervillen koira

(The Hound of the Baskervilles, 1904)

Suom. Yrjö Weilin

E-kirja painos, Elisa Kirja, 2012

206 s.

Baskervillen koirassa Sherlock Holmes ja tohtori Watson selvittävät erikoista mysteeriä pienessä Dartmoorin kylässä. Baskerville Hallin isäntä Sir Charles Baskerville on kuollut, ja kylässä asuva tohtori Mortimer uskoo että hänet murhattiin. Tohtori Mortimer kertoo kaksikolle tarinan Baskervillen suvun kirouksesta, joka sai alkunsa esi-isä Hugo Baskervillen kuolemasta nummilla. Suuren koiran sanottiin jahtaavan häntä kuolemaansa, ja siitä lähtien nummia on vältetty uskoen paholaismaisen koiran elävän siellä. Sir Charles Baskerville uskoi koiran olemassaoloon, ja näytti olevan pakenemassa jotain kuollessaan lopulta sydänkohtaukseen. Baskerville Hallin uusi isäntä, nuori Henry Baskerville on tulossa perintötilalleen, ja tohtori Mortimer uskoo Henryn olevan vaarassa.

Tohtori Watson matkustaa Dartmooriin ja pitää silmällä Henryä, tutustuen nummen läheisyydessä asuviin naapureihin. Kirja koostuukin lähinnä Watsonin muistiinpanoista ja hänen Holmesille lähetetyistä kirjeistä, jossa hän tekee selkoa kylässä tapahtuvista asioista ja mysteerien aukeamisesta. Kirja päättyy lopulta suureen ja jännittävään takaa-ajoon nummella.

Baskervillen koira oli oikein mainio kirja! Henkilöhahmoja oli juuri riittävästi ja heidän keskinäiset suhteensa oli mielenkiintoisia. Itse mysteeri oli yllättävänkin jännittävä, vaikkei lopulta kovin mystinen ollutkaan. Siinä oli kuitenkin monia eri lankoja eri tahoille, ja vaikka loppuratkaisun arvasikin aika aikaisin, itse loppukohtaus oli jännittävä ja dramaattinen. Yllätyin miten vähän Holmesia oli itse kirjassa, vaan pääsipä hän kuitenkin lopussa selventämään Watsonille kuinka selvitti kaiken. Pidin kirjasta, vaikkei se lopulta mitään kovin erityistä tarjonnutkaan.

Aloitin kirjaa jo helmikuussa, kun kaipasin nopeasti jotain muuta lukemista, ja huomasin tämän Elisan Kirjan ilmaisissa klassikoissa. Kirja kuitenkin tyssäsi jo ennen puolta väliä pitkäksi aikaa. Vika ei ollut kirjassa, vaan siinä etten omista oikeaa lukulaitetta, vaan luin kirjaa normaalilta tabletilta. Tabletilla tulee normaalisti tehtyä kaikkea muuta kuin luettua kirjoja, joten lukeminen oikeastaan vain unohtui, ja muut kirjat kirivät edelle. Mites muilla, kannattaisiko hankkia oikea lukulaite? Pääsiäislomalla lopulta kunnostauduin ja parissa tunnissa olinkin valmis.

Yllätys oli melkoinen, kun luulemani viimeisen sivun jälkeen kirjaa oli jäljellä vielä n. 50 sivua. Pienen googlettelun jälkeen sain tietää, että joskus Baskervillen koiran yhteydessä on julkaistu lisäksi myös pari lyhyttä novellia, Merisopimus ja Viimeinen tehtävä. Näistä Viimeisen tehtävän piti aikoinaan olla viimeinen tarina Sherlock Holmesista, tarina jossa mestarietsivä kuolee, mutta yleisön paineesta Doyle kirjoitti sitten Baskervillen koiran, joka tosin sijoittui aikaan ennen Viimeistä tehtävää.

Molemmat lyhyet novellit olivat myös kovin hyviä, molemmissa oli omanlaisensa mysteeri, pidin varsinkin Merisopimuksen hieman huvittavastakin jiposta. Viimeinen tehtävä oli tarinana jo ennestään tuttu. Hyvä lukukokemus siis takana, ja aion jatkossa ehdottomasti lukea Sherlock Holmesia lisää.

Pohdin muuten myös kirjan sivumäärää, sillä se tuntui kamalan lyhyelle, ja mietinkin että oliko tämä jonkinlainen lyhennetty laitos? Muistan lukeneeni että tämä olisi Holmesin tarinoista pisin täysipitkä romaani, mutta ainakaan tämä e-kirjapainos ei ollut kovin pitkä. Täytyy varmaan vielä lainata painettu kirja ja verrata mitä tarinasta mahdollisesti jäi puuttumaan.

Arvosana: Kolme kissanpentua

Tällä kirjalla ruksaan Reading Challengesta kohdan 23. A book more than 100 years old.