Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat

Selja Ahava
Taivaalta tippuvat asiat
Gummerus, 2015
Kansi: Jenni Noponen
222 s.
omasta hyllystä

Taivaalta tippuvat asiat kertoo muutaman ihmisen tarinan elämän sattumista, hyvästä ja huonosta tuurista, onnesta ja epäonnesta, rikki menevistä ihmisistä. On tyttö, jonka äiti jää taivaalta tippuvan jäälohkareen alle. On mies, johon on salama iskenyt epäonnisen monta kertaa. On nainen, joka on voittanut lotossa jättipotin - kahdesti.

Joskus päähäni tulee liikaa ajatuksia. Se saa harmaat aivosolut kiehumaan ja kaikki meinaa kuohahtaa aivoista ulos. Silloin kutsun Hercule Poirotin apuun. Poirot ottaa liidun ja piirtää valkoisen viivan. Kun ajatukset ovat viivan sisällä, ne asettuvat paikoilleen. Poirot tietää, että vieraita tulee olla sopivasti - ei liikaa eikä liian vähän. Ajatusten tulee mahtua yhteen huoneeseen. Ja jos jollekin ajatukselle tai esineelle ei ole käyttöä, sen voi jättää pois.

Voi mikä kirja tämä olikaan! Olen jo etukäteen pahoillani, jos en oikein osaa kirjottaa tästä kirjasta. Se vain osui ja upposi, syvälle. Mutta sanoja ei kyllä tule juuri ulos. Luin Taivaalta tippuvat asiat jo muutamia päiviä sitten, mutta kirjoittaminen takkuaa. No, yrittänyttä ei laiteta.

En ollut lukenut kirjasta kuin kolme sivua, kun jo tiesin että pidän käsissäni jotain todella hienoa ja kaunista kirjaa. Jokin kirjoitustavassa ja alun ihanan lapsikertoja Saaran tavassa katsoa ja ajatella maailmaa oli niin ihastuttava ja todellinen, että sen vai tiesi ensisivuilta lähtien. Aloitin kirjan heti kun olin sen erittäin onnekkaasti löytänyt kirpputorilta. Onnekasta sattumaa tämä. 

Kirja koostuu neljästä osasta, jotka ovat novellien tapaisia, mutta kuitenkin yhtä tarinaa. Pidin kovasti varsinkin kirjan kahdesta ensimmäisestä osiosta. Kuten jo mainitsin, alun lapsikertojan tapa kuvailla tapahtumia oli mielestäni ihanasti kirjoitettu. Se vain imaisi mukaansa ja lueskelin lauseita moneen kertaan uudelleen, ihan vain ihastellakseni.

Toinen osa sen sijaan oli aivan erilainen, kirjeenvaihdon kautta kerrottu tarina miehestä, Hamish MacKaysta, johon salama on iskenyt viisi kertaa. Koin tämän osan todella mielenkiintoiseksi, sillä siihen oli sisällytetty monia pieniä tarinoita, tapahtumia maailmalta, sattumia ja epäonnisia asioita. Asioita jotka vain tapahtuivat ja asioita jotka eivät tapahtuneetkaan.

Kolmas osa ei ollut aivan niin kiinnostava mitä ensimmäiset, mutta tarina oli koskettava ja kulki eteenpäin, ja myös kieli oli edelleen hyvin kaunista. Viimeinen osa nivoi koko tarinan yhteen ja pidin siitä jälleen kovasti.

Kokonaisuutena todella rakastin tätä kirjaa. Kolmannen osuuden pienestä hitaudesta huolimatta en muuttaisi kirjasta mitään. Muuta en osaa tästä edes sanoa, enkä oikeastaan edes halua liikaa avata kirjaa ja tarinoita. Suosittelen todella lämpimästi kaikille, sillä huolimatta välillä aika rankoistakin aiheista, kirjasta jää lopulta hyvä mieli.

Arvosana: Viisi kissanpentua

Muualla:
Lumiomenan Katja osaa kirjoittaa paremmin minunkin ajatukseni tästä kirjasta. Myös Lukutoukan kulttuuriblogin Krista rakastui kirjaan.

Taivaalta tippuvat asiat ruksaa Reading Challengesta kohdan 4. A book published this year.