Hei vaan kaikki, melkein kahden kuukauden tauon jälkeen! Tällaista taukoahan ei koskaan pitänyt tulla, vaikka arvelinkin blogin hiljentyvän jonkin verran jälleen koulun myötä. Tämä syksy on ollut niin uskomattoman kiireinen ja stressintäyteinen, että oikein naurattaa miettiä viime syksyä ja sen "kiireitä". Aina jos aikaa vähänkin on ollut, on se mennyt johonkin helppoon, aivot narikkaan -hommaan, kuten johonkin videopeliin tai videoiden tai tv:n katsomiseen, muuta ei ole jaksanut, ei edes lukea kirjoja.
Kiireillä, kuten vaikkapa deadlineilla, on onneksi tapana joskus väistyäkin, niin myös nyt. Viime viikonloppu oli ensimmäinen viikonloppu, jolloin saatoin lomailla hyvällä omallatunnolla, miettimättä juuri lainkaan koulujuttuja. Sekin aika kuitenkin meni, ilman jaksamusta ja oikeaa kiinnostustakaan blogia kohtaan. Jotenkin kun tietää, miten paljon työtä täälläkin olisi kaikkien rästipostausten kanssa, se on ollut omalta osaltaan melko luotaan työntävää. Samalla en ole lukenut muidenkaan blogeja juuri yhtään, vaan jätin suosiolla koko tämän maailman hetkeksi tauolle.
Nyt, kun kaikista pahimmat kiireet alkavat tosissaan olla pikkuhiljaa ohi, olen huomannut pikkuhiljaa kiinnostuksen blogiakin kohtaan lisääntymään. Ihan vielä en ehkä ole valmis palaamaan rästipostausten pariin, mutta sen sijaan ajattelin tehdä tämän Elämäni kirjojen kertomana -tagin jota näin muutamassa blogissa jokin aika sitten. Tagissa vastaillaan kysymyksiin blogatuilla kirjojen nimillä. Se vaikutti hauskalta, ja onpahan nyt edes jotain, jotta kynnys palata tänne ei olisi niin suuri ensi kerralla.
Tämän postauksen pointti oli siis herätellä sekä itseäni että blogia, ja kertoa että olen edelleen täällä ja kiireistä huolimatta voin hyvin!
Elämäni kirjojen kertomana
Lapsena olin: The Princess Diarist
Nyt olen: Oman elämänsä sankari
Haluaisin olla: Tuulisen saaren kirjakauppias
Ominaisuuteni, josta en luovu: Makeannälkä
Taito, jota haluan kehittää: Talking as Fast as I Can
Kotini: Piiraan maku makea
Elämäni: Elämäni seinäruusuna
Ohje, jota pyrin noudattamaan elämässäni: Hyvä naapuri
Asia, jota ilman en voisi elää: Loistava ystäväni
Asia, jota en haluaisi kokea: Vaarallinen juhannus
Työni: Tarhapäivä
Työpöydälläni: Hallinta
Yöpöydälläni: Hävitys
Antavat voimaa: Toiveet jotka toteutuvat
Vievät voimia: Kuolleet linnut eivät laula
Haaveilen: Storybook love
Viestini ystävälle: Kauheimmat runot
Minua mietityttää usein: Kaikki viimeiset sanat
Minua pelottaa joskus: Taivaalta tippuvat asiat
Tulevaisuudensuunnitelmani: Liian paljon onnea
Tervetuloa taas blogimaailmaan! Joskus muu elämä vie voiton, eikä siinä mitään. Onneksi bloggailu kyllä kestää tauot ja suvantovaiheet, sillä aina voi jatkaa siitä mihin jäi tai hypätä uusille urille.
VastaaPoistaMinä olisin kyllä luopumaan makeannälästä, ainakin näin marraskuun kauheudessa. Tuntuu, ettei mitään muuta melkein ajattelekaan! ;)
Kiitos! Tällainen harrastus-bloggailu kyllä onneksi kestää pidemmätkin tauot, ja ehkä ne joskus tekevät ihan hyvääkin, jos haluaa vaikka jatkossa muuttaa hieman uria ja tyyliä :)
PoistaHaha ja totta, makeannälästä voisi kyllä luopuakin, mutta välillä tuntuu että se on ainoa keino selvitä tästä pimeydestä yli :D