Kehä
Suuri Kurpitsa, 2007
60 s.
Kehä kertoo nuoresta Juliasta, joka harrastaa nyrkkeilyä. Salilla hän tapaa Alexandran, ja tytöt ystävystyvät. On kuin Julia olisi tavannut toisen puolikkaansa, Alexin kanssa on niin helppo olla ja treenata yhdessä. Julialla on myös poikaystävä Eetu, joka ei ymmärrä tyttöjen suhdetta, ja äiti jota täytyy hävetä. Tytöt lähentyvät entisestään ja suhde muuttuu romanttiseksi, mikä aiheuttaa hieman hämmennystä kaikissa, eniten Juliassa. Eihän hän voisi jättää Eetua, vai voiko? Lopulta tytöt kohtaavat kehässä.
Kehä on aika koskettava kertomus nuorten seksuaalisuudesta ja hyväksynnän hakemisesta. Julian tunteet tulee hyvin esiin, hämmennys, ihastus ja pelko. Eetu on aika stereotypisesti kuvattu poika joka haluaa vain seksiä ja kiroilee vain poikakavereidensa kesken, mutta ei se haittaa. Tyttöjen välinen suhde on kuvattu nätisti, vaikka murheiltakaan ei vältytä. Hienosti kuvattu teini-ikä.
Piirustustyyli on edelleen kivan näköistä, henkilöt on persoonallisen näköisiä ja ilmeikkäitä, yksityiskohtia on juuri tarpeeksi. Hyvä sarjakuva, pidin kovasti.
Muualla: La petite lectrice, Sivullinen stooreja
Arvosana: Neljä kissanpentua
Jää
Suuri Kurpitsa, 2008
63 s.
Jää sisältää kolmetoista lyhyttä sarjakuvanovellia, osa parin sivun mittaisia, osa vähän pidempiä. Ensimmäinen sarjakuva, Suomen suurin lähiö, on kirjan sisäkansissa, ja kertoo Tampereen Hervannasta ja siihen liittyvistä ennakkoluuloista. Hyvä aloitus, itse kun asun tällä hetkellä myös Hervannassa, osaan samaistua näihin ennakkoluuloihin oikein hyvin. Muistan itsekin kuulleeni suurimman osan noista ennakkoluuloista kun tänne muutin (mm. "Siellähän asuu vain teekkareita ja ulkomaalaisia?" Huoh.).
Muita mieleenpainuvia novelleja kirjassa oli Kuvaamataidosta yhdeksän, Ei tarvitse sietää, kolme eri Kohtaaminen kadulla novellia, sekä mielestäni kirjan paras novelli, Prinsessa. Kuvaamataidosta yhdeksän kertoo tytöstä, jonka isä ei näe tyttönsä lahjakkuutta kuvaamataidossa, eikä anna hänelle koskaan tunnustusta. Ei tarvitse sietää on silmiä avaava kertomus naisten tasa-arvosta, vaikuttava sarjakuva. Kohtaamiset kaduilla olivat kaikki koskettavia, lyhyitä kertomuksia erilaisista kohtaamisista kaduilla ja siitä miten humalaisiin ja laitapuolen kulkijoihin yleensä suhtaudutaan. Prinsessa on kirjan erilaisin novelli piirustustyylinsä puolesta. Hyvin yksityiskohtainen ja hauska novelli kertoo prinsessa-satujen kautta millaista prinssiä tämä prinsessa hakee. Ihanan runollinen ja suloinen.
En halua kuninkaallisia häitä, enkä synnyttää kruununperillistä. Riittää että rakastat koiraani kuin omaasi.
En halua kuunnella serenadejasi. Minäkin haluan soittaa!
Hieno kokoelma hyvin erilaisia sarjakuvia, vaikka samanlaisia teemoja näiden väliltä löytyy. Välissä oli muutama sarjakuva jotka eivät aiheensa ja hieman liian yksinkertaisen piirustustyylinsä takia oikein iskeneet, muutama jäi vähän valjuksi. Kokoelmana kuitenkin toimii hyvin.
Muualla: La petite lectrice, Kirjakaapin kummitus
Arvosana: Kolme kissanpentua
Tuuli ja myrsky
Suuri Kurpitsa, 2009
79 s.
Tuuli ja myrsky on näistä sarjakuvista eniten kantaaottava, aiheena jälleen naisten tasa-arvo. Sarjakuvassa pureudutaan syvälle naisen asemaan ja sukupuolirooleihin, siihen miksi nainen on aina uhri ja raiskauksista puhutaan passiivissa. Sarjakuvan naiset ovat vahvoja persoonia, jotka ottavat ohjat omiin käsiinsä tuodakseen ilmi raiskaajan nimen ja uhrien tarinat totuudenmukaisesti.
Sarjakuva alkaa karulla tavalla ja naisista on alkuun aistittavissa suorastaan miesvihaa. Naiset kohtaavat kuitenkin muita miehiä, jotka antavat ilmi omat mielipiteensä ja avaavat hieman naisten silmiä siitä, etteivät kaikki miehet ole samanlaisia. Myös miehet voivat olla uhreja.
Sarjakuva on aika hurja tapaus, mutta sanoma on tietenkin tärkeä. Tapahtumat on hienosti kuvattu, painottaen tiettyjä asioita ja olemalla näyttävä, mutta ei liiallisuuksiin asti. Piirustustyyli on tarkka ja yksityiskohtainen.
Pidin tästäkin sarjakuvasta kovasti, ja varmasti luen vielä jatkossakin Tiitu Takalon töitä.
Muualla: Pois työpöydältä
Arvosana: Neljä kissanpentua
Olen lukenut Tiitu Takalolta pari hänen sarjakuvateostaan ja Jää on toinen niistä. Harmittaa vähän, kun en sen luettuani kirjoittanut Goodreadsiin kovinkaan kuvaavaa arviota siitä, miksi pidin Jäästä niin paljon. 5 tähteä sille kuitenkin olin antanut, perustellen asian niin, että en keksinyt sarjakuvasta mitään valitettavaakaan :D
VastaaPoista