Seitsemän kuolemansyntiä Book Tag

Nappasin blogista Tyttö ja liian suuri kasa kirjoja tällaisen haasteen, joka kuulosti mielestäni hauskalta ja simppeliltä tehdä itsekin. Haasteen nimi on siis Seitsemän kuolemansyntiä, ja alkuperä taitaa olla YouTubesta. Seitsemän syntiä, seitsemän kirja-aiheista kysymystä, olkaa hyvät.

1. Ahneus: Mikä on kallein kirjasi? Entä edullisin kirjasi?

No, koska kirjat ovat nykyään aika kalliita eikä raha kasva puussa (ei edes siinä rahapuussa), hennon aika harvoin ostaa kirjoja uusina. Suurin osa ostoistani on yleensä kirppareilta tai alennusmyynneistä, mikä on varmaan aika yleistä. Aikalailla yleensä käytän kirjaan jonkun 2-10 euroa, joskus enemmän. Edullisimmat kirjani ovat olleet joko ilmaisia (Jääskeläisen Sielut kulkevat sateessa e-kirja) tai kirpparilta huimaan 20 sentin hintaan (Natasa Dragnicin Kanssasi aina). Harvat kalleimmat kirjani ovat varmaan jotain parin-kolmenkympin luokkaa, ja veikkaisin että Christopher Paolinin Eragon oli suht kallis kun sen aikoinaan yläasteella hankin uutena. Vaikea sanoa, ei voi muistaa niin kauas. Lähiaikoina en kuitenkaan ole moisia ostoksia tehnyt.

2. Viha: Kirjailija, johon viha-rakkaus-suhde?

En usko että minulla on sellaista. Yleensä joko tykkään tai en, vielä ei juurikaan ole tullut vastaan aivan ääripäitä samalta kirjailijalta. John Greenin kirjoista pidän, mutta Kaikki viimeiset sanat ei niin iskenyt. John Irvingiltä sen sijaan olen lukenut vasta kaksi kirjaa, joista molemmista pidin, tosin toisesta huomattavasti enemmän. Niissä ehkä on vain se, että niiden lukeminen on toisinaan aika vaivalloista, teksti on tuhtia ja keskittymisen täytyy olla huipussaan. Ian McEwanilta ja Dan Brownilta olen lukenut sekä hyviä että meh-kirjoja. Todellista viha-rakkaus-suhdetta ei kyllä vielä ole tullut vastaan.

3. Ylensyönti: Minkä kirjan olet ahminut/lukenut uudestaan ja uudestaan?

Harry Potterit, tietty. Eihän niitä voi olla ahmimatta, ah mikä sarja. Näiden lisäksi Houkutus ja koko se sarja on tullut nyt jo luettua aika moneen kertaan, kuin myös edellä mainitsemani Eragon. Runotytöt olen lukenut myös aika monesti aina joulun aikaan. Itseasiassa juuri muita en edes keksi, mikä on aika yllättävää. Luulin aina lukevani paljon kirjoja uusiksi, mutta eihän niitä olekaan kuin nämä tietyt vain. Ja näistäkin oikeastaan enää Potterit ja Runotytöt (ja ehkä nykyään myös Annat...). Kai se on sitä kun lukulista kasvaa, ja uusintaluvuista tulee huono omatunto kaikkia niitä lukemattomia kirjoja kohtaan... Joskus on edelleen kiva tarttua näihin mainitsemiini sarjoihin uudelleen, niistä tulee jo hieman nostalginen olo. Mutta vain nämä tietyt nähtävästi.

4. Laiskuus: Minkä kirjan lukemista olet siirtänyt laiskuuden vuoksi?

Huoh, aika moniakin hyllyssä nojailevia, jotkut ovat odottaneet siellä vuoroaan parhaimmillaan monia vuosia... Mutta laiskuutta se ei sinänsä ole, on vain tullut aina mielenkiintoisempia kirjoja eteen. Ehkä laiskuuteen menevät kaikki ne klassikot, jotka pitäisi olla luettuna hyvänen aika miten et ole tätä lukenut. Mutta kun en vaan ole. Ja kirjastolainat, niitä on kiva lykätä kuukausikaupalla eteenpäin, kunnes ne on joko pakko lukea tai palauttaa lukemattomana. Niissä tuntuu aina laiskistuvan, vaikka alkuun ei malttaisi odottaa niiden lukemista. Jos nyt pitää joitain nimiä mainita, niin hyllyssä odottaa esimerkiksi Murakamin 1Q84, Kate Mortonin Paluu Rivertoniin ja paljon lukemattomia Irvingejä, joihin olen monesti meinannut tarttua, mutta aina lykännyt "parempaan hetkeen".

5. Ylpeys: Mistä kirjasta puhut eniten, jotta näyttäisit muiden silmissä fiksummalta?

Hah, en kyllä varmaan mistään tuon takia. Ei toimi minulla, se ei saisi todellakaan fiksumman näköiseksi, varmaan vain saarnaavaksi tai hulluksi. Toki mielelläni puhun ja keskustelen kirjoista milloin vain, se on aina mukavaa. Juttua syntyy lähinnä sellaisista jotka olen juuri lukenut tai jotka todella haluaisin muidenkin lukevan. Pottereista olen varmaan elämäni aikana eniten puhunut, mutta fanityttöilyksihän se on aina mennyt, ei siitä fiksua saa tekemälläkään. Onneksi seura on ollut samanlaista.

6. Himo: Mitä piirrettä pidät kirjan hahmossa viehättävimpänä?

Hmmm, mielenkiintoista! Ensimmäisenä tulee mieleen huumori, se iskee aina. Hahmossa täytyy myös olla jonkinlaista särmää, oli se sitten pientä kukkoilua tai herkkyyttä, se iskee. Jotkut voisi varmaan sanoa että minuun iskee kaikki sentimentaalisimmat hahmot, kaikki synkistelijät ja angstaavat. Ja kun sitä oikein miettii, niin voihan siinä pieni totuuskin itää... Mutta no järkevät hahmot yleensäkin, tyhmyys ei ole kovin viehättävää. Tai no, Ron on poikkeus.

7. Kateus: Minkä kirjan haluaisit saada lahjaksi kaikista eniten?

Niitä voisi olla paljon, mutta nyt ei kyllä tule mieleen yhtäkään. Minä kyllä ilahdun mistä tahansa kirjasta lahjana, voiko muka parempaa olla? Sarjakuvia olisi ihana saada kunnon kokoelma, sitä haluaisin kartuttaa. Ja tietysti jotkut kalliit kirjat, joita ei henno ostaa itse ja joita ei löydy kirppareilta. Ja hienot ja kauniskantiset klassikot olisi myös aina mieleisiä, tyyliin Anna Karenina, Jane Austenin romaanit ym.

En lähde viemään tätä haastetta nyt eteenpäin kellekään, mutta jos mieli tekee vastailla näihin kysymyksiin, niin napatkaa haaste ihmeessä itsellenne! Erilaisia haastepostauksia on aina mukava lueskella muiden postausten ohessa.