10. elokuuta 2015

L. M. Montgomery: Annan perhe

L. M. Montgomery
Annan perhe
(Anne of Ingleside, 1939)
WSOY, 2002
Suom. Paula Herranen
301 s.




Annan perhe sijoittuu tarinallisesti Anna omassa kodissaan-kirjan jälkeen. Anna ja Gilbert ovat olleet avioliitossa jo kymmenisen vuotta, ja lapsiakin on syntynyt jo viisi. Kirjan alussa Anna odottaa kuudetta lastaan, seuraavista kirjoista tuttua Rillaa. Kirja seuraa Annan ja tämän lapsikatraan elämää n. kuuden vuoden ajan. Noihin vuosiin mahtuu jälleen kerran paljon erilaisia hauskoja ja pelottaviakin tapahtumia.


Annan perhe erottuu muista sarjan kirjoista siinä, että pääosassa ovat sekä Anna että tämän lapset. Enää ei seurata pelkästään Annan edesottamuksia, mutta ihan vielä ei myöskään hypätä kokonaan lastenkaan kyytiin kuten sarjan seuraavissa osissa. Sen sijaan välillä seurataan kuinka Anna tapansa mukaan sekaantuu eräiden nuorten rakkauselämään, välillä taas kurkistetaan kymmenvuotiaiden pikkupoikien murheisiin. Keskiössä on kirjan nimenkin mukaisesti kyse koko perheestä, jossa kaikki saavat osakseen huomiota ja omat sattumuksensa.

Tai no, melkein jokainen. Jokainen lapsi saa kirjassa omat seikkailunsa ja murheensa, paitsi Shirley, joka tuntuu myöhemmissäkin kirjoissa jäävän todella pienelle huomiolle muihin verrattuna. Toki Shirleyn sanotaan alusta lähtien olevan Susanin "oman pieni ruskea poika", ja ehkä jää siksi niin taustalle. Sinänsä silti harmi, sillä nyt Shirleytä ei opi tuntemaan ollenkaan ja tuppaankin aina unohtamaan koko pojan muiden viedessä huomion persoonillaan. Shirleyllä sitä kun ei ole, persoonaa nimittäin.

Olen lukenut kirjasta muutamia kommentteja, joissa ihmetellään että kenelle tämä kirja on oikein kirjoitettu, kun siinä seurataan sekä jo selvästi ikääntyneen Annan että pienten lasten kommelluksia. Minua tuo ei haitannut ollenkaan, sillä muistan miten en Sateenkaarinotkon alussa ollenkaan tiennyt miten suhtautua siihen, että Anna ei yhtäkkiä olekaan enää päähenkilönä. Olisikin ollut hyvä jos olisin lukenut tämän silloin, sillä mielestäni Annan perhe toimii hyvänä välikirjana ja siirtymänä tässä tilanteessa. Annetaan Annalle vielä huomiota, mutta pikkuhiljaa siirretään huomio lapsiin. Sitäpaitsi Anna on ikuinen nuori, ja noinkin vanhana hänestä on ihana lukea hauskoja juttuja ja huomata miten hän selvästi eroaa muista ikäisistään, kuten vaikkapa lapsuudenystävästään Dianasta.

Kirja koostuu siis oikeastaan vain erilaisista tarinoista ja hassuista sattumuksista mitä jokaiselle vuosien saatossa on käynyt. Jemillä on murheensa perheen eläinten kanssa (oh mikä viittaus Kotikunnaan Rillaan!), Dillä on karvasta epäonnea ystävien valitsemisessa ja Nan uskoo liiaksi kuvitelmiinsa. Samalla kirja on osaltaan myös kasvutarina lapsista, osaltaan taas selvä merkki Annan ikääntymisestä. Leppoisa, mukava kirja, jossa vain erilaiset tapahtumat seuraavat toisiaan, mutta ei sen kummempaa.

Pidin siis kirjasta oikein paljon! Hyppäsin tämänkin kirjan kyytiin aika kylmiltään, sillä en lukenut sarjan aiempia osia ennen tätä. Anna opettajana-kirjan kanssa se ei niin haitannut, kun ympäristö ja kaikki oli muutenkin uutta, mutta nyt olisi ollut kyllä ihan hyvä lukea edes tuo Anna omassa kodissaan uudestaan. Onneksi hämäräkin muisti on parempi kuin ei muistia ollenkaan, ja saatoin kyllä nauttia kirjasta ihan hyvin. Tässä oli sitä samaa tuntua kuin muissakin Anna-kirjoissa, eivätkä ylirasittavat hahmotkaan tällä kertaa repineet hermojani, kuten viimeksi kävi.

Oikein hyvä jatko-osa ihanalle sarjalle! Hieman täyteosan tuntua, mutta se ei minua haitannut. Kirjaa luki oikein mielellään, tapahtumat naurattivat ja välillä ärsyttivät, lähinnä kuitenkin ihastuttivat. Kirjan lopussa oleva pieni draama sai minutkin jopa jo varpailleen ja oikein kutkutti mieltä. Varmasti palaan vielä monesti Annan pariin, koko sarjan.



Arvosana: Neljä kissanpentua

Kirjankansibingosta ruksaan kohdan Fiktiivinen hahmo, jonka myötä nappaan itselleni vihdoin ensimmäisen bingon!


4 kommenttia:

  1. Jätin aikoinaan Anna-sarjan lukemisen Anna omassa kodissaan -kirjaan. En koskaan saanut sitä loppuun. Joskus pohdin, että pitäisi kai aloitaa alusta koko sarja ja yrittää tällä kertaa päästä loppuun saakka. :)

    Sinulle on haaste blogissani. http://todellavaiheessa.blogspot.fi/2015/08/kolmen-kirjan-haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En voi muuta kuin suositella Anna-sarjaa, sen verran ihania kirjat ovat :) Minäkään en ole lukenut niitä vasta kuin kertaalleen, mutta varmasti joskus luen ne uudelleen.

      Kiitos haasteesta! Tosin olen kertaalleen tähän haasteeseen jo vastannutkin, joten en tee enää uutta postausta :)

      Poista
  2. Blogistani löytyy sinulle kesäinen haaste: http://kannestakanteen.blogspot.fi/2015/08/kesahaaste.html :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos kovasti, täytyypä alkaa miettiä vastauksia :)

      Poista