Janne Kukkonen: Voro

Janne Kukkonen

Voro, Kolmen kuninkaan aarre

Like, 2016

280 s.

Nuori tyttö Lilja kuuluu varkaiden kiltaan, ja onkin aika tehokas pieni voro muiden joukossa. Killan pomo Kiltamestari vaan ei juuri Liljasta perusta, eikä halua antaa tälle parempia tai vaikeampia keikkoja hoidettavaksi. Liljan oppi-isä ja entinen mestarivaras Seamus yrittää parhaansa suositella Liljaa, mutta tuloksena on vain naurua ja vähättelyä. Lopulta tästä suivaantuneena Lilja päättää ottaa asiat omaan haltuunsa, ja lähtee salaa suorittamaan erästä vaikeaa tehtävää. Hommat eivät suju ihan niin kuten olisi pitänyt, ja yhtäkkiä Lilja ja Seamus joutuvat keskelle salaperäistä ja vaarallista suunnitelmaa, johon liittyy suuren oven takana lymyilevä Kolmen kuninkaan aarre.

Janne Kukkosen piirustustyyli on aivan ihana ja suloinen. Hahmot ovat ilmeikkäitä, muodot pehmeitä ja sopivan yksinkertaisia. Kerrassaan suloista jälkeä, juuri sellaista mistä itse ainakin nautin kovasti. Harmaa väritys kävi myös mielestäni tarinaan hyvin, se toi siihen sellaista vanhan ajan tomuista tunnelmaa. Toki tarina varmasti toimisi hyvin värillisenäkin, toisi siihen ihan oman tunnelmansa. En siis toisin sanoen kaivannut värejä, mutta en panisi niistä varmasti pahaksenikaan.

Lilja on hauska hahmo, hyvin itsenäinen ja vaaroja kaihtamaton nuori, joka tekee välillä hölmöjäkin ratkaisuja, kuten olettaa sopiikin. Sarjakuvan muut hahmot eivät tule kovin läheisiksi lukijalle ja ovatkin osa aika kärjistettyjä. Tarinaa se ei kuitenkaan haittaa, ja pääosan hoitavasta Liljasta onneksi ei voi olla pitämättä, sen verran kekseliäs ja hauska hahmo hän on.

Tarina olisi minun mieleeni voinut olla kuitenkin hieman syvällisempi. Olisin halunnut tietää vielä hieman lisää tästä maailmasta, Palo-heimosta ja näistä kolmesta kuninkaasta. Lisää kaikesta. Tuntui että tämä oli vasta pieni pintaraapaisu, ja asioita jätettiin hieman liikaa auki. Varsinkin ihan kirjan loppua jäin hieman ihmettelemään, en tiedä menikö minulta vaan jokin ohi, kun en ihan täysin tajunnut mitä lopulta tapahtuikaan. Tarina oli nimittäin todella mielenkiintoinen, mutta nyt tuntui että läheskään kaikkea ei selitetty tarpeeksi. Puhkiselitystä en kaipaa, mutta lisää syvyyttä koko tarinaan ja maailmaan.

Kirja oli kuitenkin mitä hurmaavin ja varsinkin visuaalisesti aivan ihana. Tarina oli kiinnostava ja omaperäinen, ja joistain aika yllättävänkin raaoista kohdista huolimatta sopii mielestäni myös nuoremmille lukijoille, jos nyt ei ihan nuorimmille. Hienoa kotimaista työtä, toivottavasti tälle saadaan jonkinlaista jatkoa!

Muualla: Oksan hyllyltä, Yöpöydän kirjat, Kirjojen keskellä

Arvosana: Neljä kissanpentua