27. syyskuuta 2016

Bjørn Sortland, Timo Parvela: Kepler62: Lähtölaskenta

Bjørn Sortland, Timo Parvela
Kepler62: Kirja kaksi: Lähtölaskenta
WSOY, 2015
Kuvitus: Pasi Pitkänen
Suom: Outi Menna
157 s.






Kepler62: Lähtölaskenta jatkaa sarjaa aikalailla suoraan siitä mihin ensimmäinen osa jäi, mutta aivan toisesta näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa tutustuimme suomalaisiin veljeksiin Ariin ja Joniin, jotka läpäistessään Kepler62-videopelin pääsivät mukaan salaiseen projektiin, joka kuitenkin jäi kirjan lopussa vielä avoimeksi. Tällä kertaa pääosassa on norjalainen Marie, joka on palkannut muutamia tietokonenörttejä pelaamaan pelin läpi hänen puolestaan. Rahaa Marielta ei puutu, sillä hänen isänsä on yltiörikas asetehtailija. Kun peli on läpi, lähtee Marie yksityislentokoneella koordinaattien osoittamaan paikkaan; Area 51:lle. Paikan päällä Marie tutustuu Ariin ja Joniin, sekä erikoiseen Kuiskaajaan.

Tässä toisessa osassa oli alusta asti hyvin synkkä tunnelma, sataa ja on pimeää, Marie on yksin heidän suunnattoman suuressa talossaan odottamassa palkkaamaansa nörttiä saapuvaksi. Eikä tunnelma oikeastaan missään vaiheessa muuttunut kirjan aikana. Marie on hahmona hyvin erilainen mitä Ari tai Joni. Hän on hyvin varovainen ja varautunut, epäilee kaikkea ympärillään ja on valmis kaikkeen. Tämä sai lukijankin hieman varpailleen, ja jännitys säilyy yllä koko kirjan ajan.

Voi olla että synkkä ja varautunut tunnelma oli osasyy siihen, miksi en pitänyt tästä osasta ihan niin paljon mitä ensimmäisestä. Olihan siinäkin toki synkät hetkensä, mutta jotenkin Arin ja Jonin persoonat ja heidän vaikeutensa olivat hieman mukavampaa luettavaa. Ei tämä osa missään nimessä huono ollut, vaan todella hyvä, mutta ihan samaan huikeaan lukukokemukseen tämän kanssa en päässyt.

Ja huh mikä kuvitus taas tässäkin kirjassa. Aivan huikea. Visuaalisesti todella upeaa jälkeä koko kirjan ajan, melkein olisin toivonut muutamia kuvia lisääkin joihinkin väleihin. Varsinkin kirjan loppu oli todella hieno, se miten tekstien paikoilla ja tyhjillä mustilla sivuilla on saatukin aikaan niin hieno, pelottava tunnelma. Lopetus oli muutenkin todella hieno ja sen verran koukuttava, että seuraavaan osaan täytyy päästä käsiksi heti.

Tämä toinen osa on enemmän Bjørn Sortlandin käsialaa, kyseessäkin on norjalainen päähenkilö, kun taas ensimmäinen oli Timo Parvelan. Käsittääkseni kolmas osa on taas enemmän Parvelan käsialaa, ja neljäs taas Sortlandin. Vuorotellen siis mennään, mutta siitä en tiedä miten päähenkilöt tulevat vaihtelemaan tulevissa kirjoissa, vai vaihteleeko ollenkaan. Se jää nähtäväksi, kolmas kirja nimittäin menee nyt kirjastosta varaukseen!


Arvosana: Neljä kissanpentua

Ensimmäinen osa: Kepler62: Kirja yksi: Kutsu

4 kommenttia:

  1. Minä olen ehtinyt lukea jo kaikki kolme osaa ja olen pitänyt kovasti. Aivan huikeita lastenkirjoja! Neljättä osaa odotellessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä hieno sarja. Minullakin onneksi kolmas osa odottaa jo kirjastossa noutoa! :)

      Poista
  2. Kaipaan sinun yhteystietoja. Voitit arvonnassani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi mahtavaa, kiitos, minä laitan tulemaan :)

      Poista