Tammikuuko meni jo, mitä ihmettä? Juurihan sitä vasta juhlittiin uuden vuoden alkamista ja mietittiin miten tehdä tästä vuodesta edellistä parempi. Ja nyt ollaankin jo helmikuussa. No, tammikuu oli ihan kiva kuukausi. Ei ehkä noin globaalilla tasolla, mutta henkilökohtaisesti ei mikään kamalin. Ei mikään erityisen hyväkään, mutta menihän se. Ainoa todellinen haittapuoli tammikuussa oli jatkuva selkäkipu, joka alkaa onneksi nyt olla selätetty (hehe).
Koulu jatkui jälleen, tosin aika hitaanlaisesti sillä tavalla, ettei siihen opiskeluun meinaa millään päästä takaisin kiinni loman jälkeen, ja kohta tuleekin sitten kaikki päälle kerralla. Mutta noh, sitähän se tuntuu aina olevan. Mikään ei kuitenkaan tunnu vielä mitenkään pahalta, vaan opiskelut maistuu ja on edelleen harvinaisen mukavaa kun on opiskelemassa haluamaansa ammattiin.
Vaikka koulun puolesta vielä ei olekaan ollut kovin paljon hommaa, ei lukeminen ole silti ihan kovin maistunut. Tai välillä on, välillä ei. Toisaalta tekee kovasti mieli lukea kaikki nyt heti, mutta jotenkin ei vaan saa aikaiseksi sitten lukea. Ehkä tämä johtuu osittain kesken olevista kirjoistakin, ne eivät ole houkutelleet mukaansa kuten ajattelin.
Lopulta tulin lukeneeksi tammikuussa kaksi kirjaa, joista toinen omasta hyllystä ja toinen äänikirja.
Ali Smith: Oli kerran kello nolla (284s.)
Lauren Graham: Talking As Fast As I Can: From Gimore Girls to Gilmore Girls and Everything in Between (224s. (4h36min))
Sivuja yhteensä: 508
Ali Smithin kirjan olin halunnut lukea jo todella pitkään, ja kun jälleen eräs päivä koin tuon tunteen, päätin napata kirjan hyllystä ja aloittaa saman tien. Pidin kirjasta paljon, vaikka se olikin hyvin hämmentävä lukukokemus. Siitä on tulossa vielä oma postauksensa. Lauren Grahamin kirjan olin myös halunnut lukea aina siitä asti kun se viime syksynä ilmestyi, ja vieläpä nimen omaan äänikirjana. Sillä mikä olisikaan parempaa kuin kuunnella Gilmoren tyttöjen jaksojen kuvauksista itse Laurenin kertomana? Niinpä. Kuuntelin kirjaa aina bussimatkoilla ja niinä synkkinä öinä, kun valvoin selkäkivun takia. Tästäkin pidin hurjasti, ja teen myös tästä oman postauksen.
Näiden kirjojen lisäksi luin tammikuussa myös Harry Potter and the Cursed Childia, mutta jotenkin sen lukeminen vain on jäänyt. Kirja on ollut ihan hyvä kyllä tähän asti, mutta jotenkin ehkä pelottaa jatkaa sitä eteenpäin. Olen alkanut lukemaan myös ensimmäistä Ota kolme valitse yksi-kirjaa, Haitekstiä, joka on ollut ihan ok, aika erikoinen.
Voi olla että aloitan jonkun uuden kirjan näiden ohelle, nämä kun eivät jotenkin nyt vie mukanaan kovin hyvin. Pinossa odottaisi muun muassa kirjastosta varattu uusi Mifongin kadottama, joka kyllä houkuttelee aika paljon.
Minutkin helmikuu tavallaan yllätti, sillä meinasin laittaa viimeksi lukemani kirjan tammikuussa luettuihin, kunnes huomasin että hups nythän on helmikuu.
VastaaPoistaJep, minunkin piti ihan tarkistaa, että milloinkas se kuukausi oikein vaihtuikaan :D
PoistaOnneksi tämä vuoden vaihtuminen piristää kovasti, mutta joka vuosi se pyörähtää käyntiin paljon nopsemmin kuin edellisenä vuonna. Mukavaa helmikuuta ja goodbye tammikuu ;)
VastaaPoistaNäin kyllä on, vuodet vain vilisevät silmissä. Mukavaa helmikuuta sinnekin! :)
PoistaTammikuu kyllä suorastaan huristeli ohi. Mukavaa helmikuuta ja lukuiloa! /Tiia
VastaaPoistaJep, ja nyt kun on lyhin kuukausi vuorossa niin kuvittelisin että tämäkin hurahtaa vähintään yhtä äkkiä ohi! Kiitos samoin sinulle! :)
PoistaOli kerran kello nolla on kyllä huikea kirja, ja hämmentävä myös. Haitekstin olen lukenut joskus vuosia vuosia sitten, ja muistan sen olleen erikoinen mutta kiehtova. Minulle tammikuu oli vauhdikas lukukuukausi, toivottavasti sama jatkuu nyt helmikuussakin. Lukuiloa ja kevään odotusta!
VastaaPoistaSen verran hämmentävä juu että postaus on edelleen luonnoksissa hakemassa muotoaan. Haiteksti on ollut kiinnostava mutta tosiaan aika erikoinen, en tiedä vielä mitä mieltä olisin. Kiitos samoin! :)
Poista