Tässä ensimmäinen osa suurta sarjakuvapostausta! Olen koonnut näihin siis kaikki viime aikoina (aika venyvä käsite jos osa luetuista sijoittuu vuoteen 2018...) lukemani sarjakuvat. Joistain minulla ei ole enää kovin tuoreita muistikuvia tai paljon sanottavaa, mutta koska halusin silti tuoda ne esiin jollain tapaa, koin että tällainen iso yhteispostaus kävisi hyvin. Mutta koska näitä onkin kertynyt aikamoinen määrä, jaoin postauksen vielä kahtia! Osasta minulla ei myöskään ole mitään kuvia, sillä en niiden lukemisen aikaan ollut täällä aktiivinen enkä ottanut mistään lukemistani kirjoista kuvia, joten niihin olen lainannut kuvat muualta.
*****
Jen Wang: The Prince and the Dressmaker
First Second, 2018
277 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua
Ihana ja suloinen tarina prinssi Sebastianista, joka haluaa velvollisuuksiensa sijaan toisinaan pukeutua naiseksi, ja hänen palkkaamastaan puvuntekijästä Francesista, joka loihtii mitä upeampia tekeleitä prinssin, tai siis hänen alter egonsa, Lady Crystallian ylle.
Tämä oli aivan ihana! Yllätti positiivisesti, sillä jotenkin tuo sarjakuvan nimi ja kansikuvakin enteilevät ainakin omasta mielestäni melko ällöromanttista tarinaa, mutta sellaista ei onneksi ole luvassa. Sekä tarina että piirustustyyli ja väritys ovat suloisia ja kauniita. Tämän luki kyllä todella mielellään. Suositukset!
****
Janne Kukkonen: Voro 2: Tulikiven armeija
Like, 2019
340 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua
Pieni voro Lilja ja hänen ystävänsä Seamus ovat jälleen matkalla ja kohti uusia seikkailuja! Tarina jatkaa melko suoraan edellisen osan päätyttyä, Liljan ja Seamuksen päästessä sisään varkaiden kiltaan ja yrittäessä hoitaa heidän aiempien tekojen takia eteen tulleita ongelmia. Ja jotka tietenkin johtavat uusiin ongelmiin ja tapahtumiin.
Edelleen pidän paljon Kukkosen piirustustyylistä, hahmot ovat hauskan ilmeikkäitä ja suloisia, mutta tarinan luonne ja joidenkin tapahtumien raakuus tasapainottavat tuota näennäistä suloisuutta hyvin. Harmaa väritys toimii myöskin hyvin, ja tällä kertaa en osannut edes kaivata tähän värejä, jotenkin sen verran kivan tunnelman harmaus tarinaan tuo. En kuitenkaan ole jatkossa värejä vastaankaan! Olisi kiva nähdä nämä myös värillisinä, ja kuinka kirjan ilme muuttuisi niiden myötä.
Tykkäsin jo ensimmäisessä osassa siitä, että kaikki ei mene aina ihan putkeen ja ongelmia tulee vastaan. Näin on myös tämän kirjan kanssa, mutta tämä pääsee myös täysin yllättämään kirjan lopussa. Tarinassa uskalletaan mennä sellaisia reittejä myöten, mitkä eivät ole ehkä niitä perinteisimpiä, vaan ovat ennakko-oletusten vastaisia ja yllättävät. Lopetus tosiaan siis yllätti, mutta onneksi vain positiivisesti. Nyt jäinkin kovasti odottamaan jo jatkoa Liljan tarinalle. En voi muuta kuin olettaa, että tätäkin hurjempia seikkailuja on luvassa.
****
Liv Strömquist: Kielletty hedelmä
(Kunskapens frukt, 2014)
Sammakko, 2016
Suom. Helena Kulmala
143 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua
Aiheina ovat tällä kertaa, kirjan nimestäkin jo päätellen, naisen sukuelimet sekä niihin liittyvät kuukautiset ja PMS. Hyvin läheinen aihe siis itsellekin naisena, ja voi kun tämän parissa taas sekä ärsytti että nauratti, Liv osaa herättää tunteita!
Todella mielenkiintoinen aihe ja kirjoitettu hyvin vetävästi ja hauskalla tavalla. Kaikki sarjakuvat eivät ehkä kolahtaneet yhtä hyvin mitä toiset, mutta kokonaisuutena hyvin toimiva kirja. Oli todella kiinnostavaa lukea esimerkiksi siitä, miten sukuelimistä on puhuttu aikoinaan ja sitten taas huomata se, miten miehet ovat tunkeneet mielipiteensä ja nenänsä tähänkin aiheeseen, jopa kirjaimellisesti.
Kuva: Sammakko |
Nousu ja tuho
(Uppgång & fall, 2016)
Sammakko, 2017
Suom. Helena Kulmala
133 s.
Arvosana: Kolme kissanpentua
Nousu ja tuho kertoo yhteiskuntaluokista, varallisuudesta ja sen epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta ja kapitalismista. Etukäteen pohdin, että tästä voi tulla jopa lempparini Livin sarjakuvista, sillä aihe on sellainen, mikä yleensä nostattaa itsessäni hyvin vahvoja tunteita. Lopulta en kuitenkaan lämmennyt tälle kovin paljoa.
Aiheet kiinnostivat kyllä ja Livillä oli jälleen kerran todella hyviä ja nerokkaita pointteja, jotka ärsyttivät ja naurattivat, mutta jotenkin aihe jätti aika kylmäksi tällä kertaa. Pari aihetta jopa hieman kyllästytti, eikä oikein nostanut ajatuksia mihinkään suuntaan. Jälleen kirja kyllä opetti minullekin jotain, mutta joku toteutuksessa ei nyt napannut.
Kuva: Sammakko |
Einsteinin vaimo
(Einsteins fru, 2008)
Suom. Helena Kulmala
Sammakko, 2019
139 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua
Tämän parissa viimeistään ajattelin, että Liv Strömquist ei kyllä ikinä petä! Tämä osa oli jälleen aivan mahtava, taisin tällä kertaa pitää melkein jokaisesta tarinasta yhtä paljon. Sarjakuva sisältää taas kerran niin oivaltavaa tekstiä ja analyysiä maailman menosta ja esim. sukupuolirooleista, että kaikkien pitäisi lukea nämä. Sarjakuvassa tutustutaan siis naisten historiaan eri tunnettujen julkkisten myötä. Tässä on myös mielestäni hienoin kansi kaikista, jotenkin upea. Allaoleva kuva on Kielletystä hedelmästä.
*****
Alice Oseman: Heartstopper, Vol. 1 & 2
Hodder Children's Books, 2018 & 2019
278 s. & 296 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua
Kuulin Heartstoppereista jostain Booktuben maailmasta, ja pelkästään kannen perusteella varasin molemmat osat kirjastosta. Yllätyin alkuun hieman siitä, kuinka hyvin yksinkertaista piirustusjälki olikaan, ja sen takia nämä paksut sarjakuvat luki todella hetkessä. Tyyli on kuitenkin jopa liian yksinkertaista omaan mieleeni, mutta kun siihen tottui, pystyin keskittymään enemmän tarinaan.
Ensimmäisessä kirjassa tarina on hyvin pitkälti Charlien ja Nickin tutustumista toisiinsa, ensin koulutyön parissa ja myöhemmin rugbyssa. Poikien välille muodostuu epätavallinen ystävyys, mutta asiaa hankaloittaa se, että Charlie on hyvin ihastunut Nickiin, joka taas ei ole osoittanut mitään merkkejä takaisin.
Ensimmäinen osa jää aikamoiseen cliff-hangeriin, huomaa kyllä että näitä ei ole tarkoitettu jaettavaksi kahtia, sillä sarjakuva on ollut alunperin nettisarjakuva. Toinen osa jatkaa siis suoraan siitä, mihin ensimmäinen osa jäi, ja pohdiskeleekin paljon Charlien ja Nickin välistä suhdetta ja nimenomaan Nickin seksuaalisuutta.
Mukavat, aika suloiset ja nopealukuiset sarjakuvat.
******
Kuva: Macmillan |
Mariko Tamaki, Rosemary Valero-O'Connell
Laura Dean Keeps Breaking up with me
Laura Dean Keeps Breaking up with me
First Second, 2019
304 s.
Arvosana: Neljä kissanpentua
Mariko Tamakilta olen lukenut aiemmin hänen ja Jillian Tamakin tekemän This One Summer -sarjakuvan, joka oli aivan ihana. Niinpä tartuin innolla Tamakin seuraavaan teokseen, kun siihen törmäsin.
Sarjakuva kertoo Freddystä, joka seurustelee Laura Deanin kanssa, mutta nimensä mukaisesti he tuppaavat eroamaan melko usein. Laura Dean ei ole mikään paras tyttöystävä, ja Freddy jääkin aina itkemään hänen peräänsä, mutta ottaa Laura Deanin aina takaisin, vaikka tämä kohteleekin häntä niin huonosti.
Sarjakuva kertoo tämän suhdedraaman lisäksi myös ystävyydestä melko kipeälläkin tavalla, joka oli mielestäni sarjakuvan paras anti. Päähenkilön henkilökohtainen kasvu on kuitenkin sarjakuvassa pääosassa. Nätti sarjakuva, vaikka alkuun tarina hieman ärsyttikin liikaa. Piirustustyyli on kuitenkin todella suloista ja vaaleanpunaiset yksityiskohdat ihania.
Kuva: Macmillan |
Osaisinpa itsekin lukea sarjakuvia! Tästä jäi sellainen olo, että voisin yrittää jopa lukea jonkun. Annoit hyviä potentiaalisia vaihtoehtoja! Ja olihan sinulla sanottavaa jokaisesta :) Odotan innolla postaus vol 2.
VastaaPoistaKiva kuulla! Ei muuta kuin rohkeasti kokeilemaan, sarjakuvat on ihania :) Tässä ainakin on melko erilaisia vaihtoehtoja joista aloittaa, ja toki vanhoista postauksista löytyy paljon lisääkin!
PoistaKiva postaus! <3 Voroon pitäisi vihdoin tarttua, ollut ikuisuuden lukulistalla. Itseasiassa kaikki mitä en ole lukenut näistä niin ovat kyllä omalla lukulistalla :D
VastaaPoistaHeartstopperit ja Jen Wang on mun ihan ykköslemppareita vuoden sisältä<3 En millään jaksaisi odottaa Heartstopperin 4. osaa joka tulee ehkä joskus :D
Kiitos <3 Voro on ihana! Odotan innolla jo kolmatta osaa, joka vaan on kaiketi vielä aika pahasti kesken, että jonkun aikaa saa sitäkin odottaa :D Ja sama kyllä Heartstopperin kanssa, kunhan kirjastot taas aukeavat niin pääsen lainaamaan tuon kolmannen osan, sen verran suloisia nuo ovat että pitää lukea lisää!
PoistaMulla kävi Nousu&Tuhon kans samallain, ei vaan uponnu muhun.
VastaaPoistaJoo se oli kyllä jännä, mäkin odotin että se olisi ollut lemppari, mut ei sitten jostain syystä iskenyt. Vaikka ei sekään huono kyllä ollut :D
Poista