Elena Favilli: Iltasatuja kapinallisille tytöille

Elena Favilli, Francesca Cavallo

Iltasatuja kapinallisille tytöille

(Good Night Stories for Rebel Girls, 2016)

S&S, 2017

Suom. Maija Kauhanen

212 s.

Kun Iltasatuja kapinallisille tytöille julkaistiin viime syksynä suomeksi, sai se aikaan aikamoisen pöhinän kirjapiireissä. Tuntui, että kaikki lukivat kirjan ennen vuodenvaihdetta, ja nyt viimein minäkin kuulun tuohon porukkaan. Lastenkirjallisuus kiinnostaa jo tulevan ammatinkin takia, mutta myös niiden kauniin, visuaalisen puolen ansiosta. Sain kirjan joululahjaksi ja pitkin tammikuuta lueskelin sitä aina iltaisin satuina itselleni.

Kirjaan on siis koottu ympäri maailmaa 100 upean naisen tai tytön tarinaa. Mukana on niin kaikkien tuntemia naisia, kuten Hillary Clinton, Michelle Obama, Virginia Woolf ja Astrid Lindgren, mutta myös paljon ainakin itselle tuntemattomia, joista oli todella mielenkiintoista lukea. Naisissa on osaajia ja vaikuttajia laidasta laitaan, nuorista vanhoihin ja historiallisiinkin. Jokaiselle naiselle on varattu yksi lyhyt sivunmittainen tarina ja suuri taiteilijan tekemä kuva. Taiteilijatkin ovat kaikki naisia, ja heitä on kirjassa mukana 60. Kirjan takana on listaus, kuka on piirtänyt minkäkin sivun. Pieni miinus tosin siitä, että osa tuon listauksen sivunumeroista on väärin, ja ne heittävät muutamalla sivulla eteenpäin. Mukana on myös yksi suomalainen taiteilija, Riikka Sormunen.

Pidin kirjasta todella paljon. Se on visuaalisesti todella nätti, sillä eri taiteilijoiden kuvat piristävät lukemista valtavasti. Kirja tuntuisi varmaan huomattavasti tasapaksuisemmalta, jos kuvittajia olisi vain yksi tai muutama. Nyt melkein jokaiselle tarinan naiselle on oma, uniikki ja yksilöllinen kuvansa, joita oli ainakin minusta hyvin kiinnostavaa tutkia tarinoiden ohella. Kirja houkuttelee lukemaan, ja lyhyiden tarinoiden ansiosta sitä lukikin todella nopeasti.

Tarinoiden satumuoto oli alkuun hieman vieraannuttava, sillä vaikka kertomukset ovat oikeista ihmisistä, satumuoto ja aloitus "Olipa kerran..." tuntuvat kovin fiktiiviseltä ja noh, saduilta. Tyyliin kuitenkin tottui pian, ja kyllähän tuon muodon ymmärtää kun kirjan konseptikin on iltasadut lapsille. Uskon myös että tarinat toimivat lapsille hyvin, iästä riippuen. Ne ovat tarpeeksi simppeleitä, jotta kunkin naisen taustan ja teot ymmärtää nuorempikin lukija, mutta tarpeeksi aukkoja jättäviä, jotta raaimmat asiat eivät vaivaa pienempien mieliä, mutta jotta mielenkiinnon herätessä tietoa voi lähteä etsimään lisää.

Tarinat itsessään olivat mielestäni suurimmalta osin aika voimaannuttavia; oli aivan mahtavaa lukea mitä kaikkea nämä naiset ovatkaan elämässään tehneet ja mitä ehkä tulevat vielä tekemään. Siitä sai itsellekin voimaa tulevaan, ja jos nämä tekivät minulle, aikuiselle tällaisen olon, uskon että ne tekevät sen myös lapsille. Olen myös samaa mieltä kuin muutamat muut siitä, että osa tarinoista kerrotaan turhaan miesten kautta tai heihin viittaamalla, ja kirjan nimikin on hieman ongelmallinen. En kuitenkaan tartu näihin sen enempää, sillä nautin kirjan parissa paljon, ja vikoineenkin tämä kirja on varmasti tarpeellinen.

Suosittelen siis ehdottomasti tutustumaan ja lukemaan Iltasatuja kapinallisille tytöille, jos et ole sitä vielä tehnyt. Nimestään huolimatta sitä voi lukea milloin tahansa, olitpa luonteeltasi millainen tahansa tai sukupuoleltasi mitä tahansa.

Muualla: Amman lukuhetki, Lumiomena, Yöpöydän kirjat, Mitä luimme kerran, Pieni kirjasto, Bibbidi Bobbidi Book

Arvosana: Neljä kissanpentua

Helmet-haaste 2018: 42. Kirjan nimessä on adjektiivi

Ihanaa naistenpäivää kaikille!